Oulun miljardikone valmistuu poikkeuksellisen huonoon hetkeen
Oulun uuden kartonkikoneen käynnistyminen on metsäteollisuuden merkkitapaus vuonna 2025, mutta kalpeneeko se mahdollisten tehtaiden sulkemisten rinnalla?Tilaajalle
Stora Enson uusi kartonkikone lisää puun kysyntää jo vuonna 2025, mutta kartonkimarkkinoihin se vaikuttaa selkeämmin vasta vuoden 2026 puolella. Kuva: Timo HeikkalaOulu paistattelee metsäteollisuuden uutisten valokeilassa ensi vuonna. Stora Ensolle valmistuu Ouluun uusi kuluttajapakkauskartonkia valmistava tuotantolinja, jonka on määrä käynnistyä vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla.
Käytöstä poistetun paperikoneen muuntaminen kuluttajakartongille maksaa noin miljardi euroa. Kone valmistuu poikkeuksellisen huonoon saumaan.
Analyysiyhtiö Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen sanoo, että uuden kapasiteetin lisääminen nykyiseen markkinaan on melkein viimeinen asia, jota suomalainen metsäteollisuus ja Stora Enso yhtiönä juuri nyt tarvitsevat.
Investointi Ouluun
Stora Enso päätti lokakuussa 2022, että se muuntaa vanhan paperikoneen kuluttajakartonkilinjaksi.
Linjan tuotantokapasiteetti on noin 750 000 tonnia vuodessa.
Investointi maksaa noin miljardia euroa. Se luo noin 300 uutta työpaikkaa.
Uusi kone lisää Oulun tehtaiden kuitupuun käyttöä noin miljoona kuutiometriä 3,5 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.
”Suomalainen metsäteollisuus voi pahoin tällä hetkellä”, Viljakainen tiivistää.
Hän on seurannut metsäyhtiöitä vuodesta 2012. Eurokriisin mainingeissa metsäteollisuutta luonnehdittiin auringonlaskun alaksi.
”Tuolloin oli kuitenkin käynnissä selkeitä toimenpiteitä, jolla vaikeista ajoista päästäisiin kohti parempaa tulevaisuutta.”
Miten suomalainen ja pohjoismainen metsäteollisuus tulee yli nykyisistä ongelmistaan?
”Sen sijaan vielä on saatu vain vähän vastauksia siitä, miten suomalainen ja pohjoismainen metsäteollisuus tulee yli nykyisistä ongelmistaan, joiden taustalla on lopputuotemarkkinan syklinen heikkous, kilpailun kiristyminen sekä paikallisen puumarkkinan rakenteellinen kiristyminen.”
Yhtiöt ovat globaaleja, mutta huomattavan suuri osa niiden tuotannosta on kuitenkin Suomessa ja Pohjoismaissa.
”Kuluttajakartonkien kysyntä ja tarjonta -tilanteeseen Oulun uusi kapasiteetti vaikuttaa selkeämmin vasta vuoden 2026 puolella, mutta raaka-ainemarkkinaa se kiristää jo 2025 puolella, kun puuta aletaan hankkia Ouluun”, Viljakainen toteaa.
”Tämä lisää puun kysyntää. Jos tarjonta ei muutu, niin lähtökohtaisesti se tukee hinnannousua puupuolella, jos kaikki muut asiat pysyvät entisellään.”
Jo jonkin aikaa on spekuloitu sillä, sulkeeko joku yhtiöistä isomman tehtaan Suomesta ensi vuonna.
”Valitettavasti olisin äärimmäisen yllättynyt, jos sitä ei tulisi. Niin vaikea tilannekuva on tällä hetkellä”, Viljakainen sanoo.
Kysymys kuuluu edelleen, riittääkö puuta kaikille.
Pitkään metsäalaa seurannut OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkinen sanoo, että lähtökohta ensi vuoteen ei ole erilainen kuin tänä vuonna. Kysymys kuuluu edelleen, riittääkö puuta kaikille.
Puuta tarvitaan, koska Oulun koneen startin ohella Metsä Fibren biojalostamo Kemissä käy ensi kertaa täysillä periaatteessa koko vuoden yhtä pidempää huoltojaksoa lukuun ottamatta.
”Mitä UPM tekee, jos puumarkkinoiden tilanne ei helpota? Aivan mahdotonta ei arviomme mukaan ole, että yhtiö laittaisi Suomessa jonkin tehtaan kiinni pidemmäksi aikaa”, Parkkinen pohtii.
Hän lisää yhtenä mahdollisuutena Stora Enson Junnikkala-ostoksen tapaisten ratkaisujen toistumisen.
”Nähdäänkö ensi vuonna sitä, että kotimaiset yhtiöt pyrkivät vahvistamaan puuhuoltoa tällaisilla toimilla. Listatuilla yhtiöillä on muskelia maksaa niistä Suomessa ja Ruotsissa”, Parkkinen toteaa.
PTT:n metsäekonomisti Marjo Maidell arvioi, että yhtiöt sopeuttavat edelleen toimintaansa lomautuksilla, joskaan sulkemiset eivät ole poissuljettuja.
Maidell, Parkkinen ja Viljakainen ovat samaa mieltä siitä, että uusia investointiavauksia kolmelta isolta metsäyhtiöiltä ei kannata odottaa.
”Isojen yhtiöiden fokus on tehokkuudessa, kannattavuudessa ja kassavirrassa. Suomeen ja Pohjoismaihin on vaikea suunnitella mitään sellaisia investointeja, jotka lisäävät selvästi puun käyttöä”, Viljakainen kiteyttää.
Metsäteollisuuden lopputuotemarkkina on yhä heikossa suhdanteessa. Kysynnän pitäisi kuitenkin pikkuhiljaa parantua, kun korkojen lasku alkaa vaikuttaa.
”Kysynnän paraneminen tukisi lähtökohtaisesti myös hinnoittelua ja yhtiöiden katteita”, Viljakainen listaa.
Haasteena on puu: kun suhdanne lämpenee, tuotantomäärät kasvavat, puun ostot kasvavat ja puun hintaan kohdistuva nousupaine voi jatkua.
On varsin epätodennäköistä, että ensi vuonna metsäyhtiöillä pärähtäisi käyntiin tulosjuhlat.
”On varsin epätodennäköistä, että ensi vuonna metsäyhtiöillä pärähtäisi käyntiin tulosjuhlat. Mieluummin odotettavissa on tämän vuoden kaltaista hidasta parannusta, absoluuttisesti epätyydyttäviä tuloksia, säästöjä ja tehostamista. Suomen ja Pohjoismaiden tehtaat on selkeä kohde näissä toimissa.”
PTT:n ennusti marraskuussa, että metsäteollisuuden viennin arvo nousee reilusti ensi vuonna. Ennusteen mukaan kartonkiviennin kasvu perustuu muun muassa Oulun koneen valmistumiseen.
PTT arvioi myös sellun tuotannon ja viennin kasvavan sekä sahatavaran kysynnän virkoavan varovaisesti.
OP:n Parkkinen sanoo, että suhdanne voisi parantua ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, jos talouskasvu alkaa elpyä.
Epävarmuutta tuo kuitenkin Donald Trumpin aloitus Yhdysvaltain presidenttinä. Hän on ilmoittanut asettavansa tuontitullit erityisesti kiinalaisille, mutta myös eurooppalaisille tuotteille.
Parkkinen puhuu epäsuorista vaikutuksista, jos Eurooppaan alkaa tulla esimerkiksi kiinalaista kartonkia. Entäs jos suomalaiset metsäyhtiöt eivät saa siirrettyjä Trumpin tulleja asiakkaiden maksettavaksi, vaan ne syövät viennin katteen?
Trumpin valinta on vahvistanut dollaria. Jos euron ja dollarin vaihtosuhde jää näille tasoille, niin se on hyvä asia metsäteollisuuden kannalta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
