”Jos metsiä tutkitaan riittävän tarkasti, hakkuut loppuvat kokonaan”, toteaa MTK:n Marttila
”Metsänhoitoyhdistys voi tarjota palveluita myös muille kuin pelkille jäsenilleen, mutta jäsenten palveluiden pitää olla parhaita”, linjaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.Tilaajalle
Juha Marttila (oik.) pitää raakkukohusta seuranneita korvauksettoman suojelun vaatimuksia suorastaan hävyttöminä. Mikko Tiirola ja Pertti Hakanen kuuntelevat vieressä. Kuva: Sanne KatainenSyyskesän raakkukohu vyörytti korvauksettoman suojelun vaateet rantoja omistaville metsänomistajille. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pitää esitettyjä vaatimuksia suorastaan hävyttöminä metsänomistajien kannalta.
”Totta vieköön, en olisi uskonut, että raakkukohussa valtioneuvoston jäseneltä petti ensimmäisenä kantti. No parempi, että niin kävi sisäpolitiikassa kuin ulkopolitiikassa”, Marttila totesi MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa Espoossa torstaina.
Ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) ja metsäyhtiöt sopivat kohun keskellä 50 metrin suojakaistoista raakkujokien varsille. Metsänomistajat asiassa sivuutettiin.
Marttilan mukaan raakkukohun lasku uhkaa langeta yksityisten metsänomistajien maksettavaksi. Sen sijaan Metsähallitus on pysynyt ryhdikkäänä.
”Metsähallitus näyttää toteuttavan rantahakkuita edelleen suunnitelmien mukaisesti.”
Marttilaa yksityismetsien tilanne harmittaa.
”Meillä on sovitettu luontoarvot ja metsätalous esimerkillisesti yhteen. Nyt tilanne on muuttumassa ja ongelmia aiheuttaa, että luontoarvoja ja lajeja löytyy jokaiselta hehtaarilta.”
”Jos metsiä tutkitaan riittävän tarkkaan, meillä ei kohta hakata mitään. Siksi näihin asioihin pitää löytää toimivat pelisäännöt”, sanoi Marttila.
Kyse on Suomelle elintärkeästä asiasta. Kasvua ja hyvinvointia on vaikea saada aikaan ilman metsäbiotaloutta.
Tähän liittyy Suomen etujen ajo EU:ssa. Siellä Suomi on alkanut pitää entistä kovemmin kiinni omista eduistaan.
”Meitä on arvosteltu kovien keinojen käytöstä, mutta meidän on pitänyt pelata kovaa peliä, koska vastustajatkin tekevät niin. Lopputuloksena Suomen huolet otetaan nykyään EU:ssa huomioon aiempaa vakavammin.”
Marttilan mukaan ilmastopolitiikka muodostaa oman sekavan kokonaisuutensa. Siinä esiin on nostettu esimerkiksi metsän hiilinielut.
”Hiilinieluja syö Venäjän puun tuonnin päättyminen. Se on siirtänyt hakkuita rajan tälle puolelle, mikä on hyvä. Ilmaston kannalta sillä ei ole merkitystä, mutta siitä on silti tehty ongelma”, totesi Marttila.
MTK:n metsävaltuuskunnan jäsenten huoleen metsänhoitoyhdistysten jäsenmäärästä Marttilalla oli selkeä linja.
”Metsänhoitoyhdistykset voivat tarjota palveluita myös muille kuin jäsenilleen, mutta ne eivät saa olla parempia kuin jäsenten palvelut. Lähtökohtana tulee olla, että jäsenet saavat parhaat edut ja että heitä palkitaan jäsenyydestä”, linjasi Marttila.
MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan muiden kuin metsänhoitoyhdistysten jäsenten palvelun järjestäminen etenee. Sormia näpsäyttämällä se ei kuitenkaan käy.
”Yksi kysymys on, miten metsänhoitoyhdistysten jäsenmäärän kasvattamistavoite ja mahdollinen ilman jäsenyyttä toteutettava kanta-asiakkuus sopivat yhteen”, Mäki-Hakola pohti.
Mäki-Hakolan mukaan yhdistysten Oma metsä -palvelu on jäsenhankinnan keskeinen työkalu. Sekin pitäisi sovittaa kanta-asiakkaille sopivaksi.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
