Rantasalmen Kopsahovin omistajat kunnostavat taloaan mieluummin omaksumalla entisajan työtapoja kuin rakentamalla tehokkaasti uutta

Vuonna 1854 rakennettu Kopsahovi on muuntunut pitkän historiansa aikana Suomen suuriruhtinaskunnan virkatalosta yksityiskodiksi. Talon elämä jatkuu ja kukoistaa rakennusperinnön vaalijoiden ansiosta.

Etelä-Savossa on pitkä puurakentamisen kulttuuri. Vanhojen kartanoiden, virkatalojen ja huviloiden lisäksi siihen kuuluvat savupirtit, aitat, riihet, työläisasuntolat sekä kaupunkien puukorttelit.

Kopsahovi edustaa itäsuomalaista kartanotyyliä. Julkisivussa kävijän huomion kiinnittää Rantasalmen alueelle tyypillinen korkea, kaksikerroksinen kuisti, jossa on kauniit kaari-ikkunat.

Talon rakennutti 170 vuotta sitten Saimaan vesistökartoittaja, venäläinen majuri Lönnerström.

”Kopsahovi oli aikoinaan sotilasvirkatalo, jossa kruununvoudit, tuomarit ja nimismiehet ovat asuneet ja pitäneet virkahuoneitaan”, kertoo taloa yli 30 vuotta remontoinut Janne Aaltonen.

Kopsahovin nykyiset omistajat Janne Aaltonen ja Maria Luostarinen ovat kunnostaneet taloa yhdessä yli 15 vuoden ajan. Kuva: Ritva Tuomi

Virkatalona Kopsahovi palveli lähes sata vuotta. Viranhaltijat asuivat rakennuksen yläkerrassa.

”1950-luvulla alakertaan vaihdettiin tuplaikkunat, kun asuminen siirtyi alakertaan. Nimismiehet asuivat talossa 1970-luvulle asti”, Janne kertoo.

Sen jälkeen Kopsahovi oli asumattomana liki parinkymmenen vuoden ajan.

Jannen äiti Marja-Terttu Aaltonen osti talon vuonna 1985 ja piti siellä muun muassa taidenäyttelyitä.

Kesäkäytössä ollut rakennus sai ympäristökeskukselta avustusta ulkovuorauksen kunnostukseen, ja siitä lähti vanhan talon pelastaminen Aaltosen perheen asuinkäyttöön.

”On kulttuuriteko säilyttää vanhoja taloja”, sanoo Jannen puoliso Maria Luostarinen, joka on ammatiltaan korjausrakentamiseen erikoistunut rakennusarkkitehti ja -konservaattori.

Pariskunta kunnostaa taloaan mieluummin omaksumalla entisajan työtapoja kuin rakentamalla tehokkaasti uutta, jolloin vanhan talon henki olisi vaarassa kadota.

Kopsahovin puutarha on sekin kunnostettu vanhaa vaalien, joten siellä on valtavia vanhoja kuusia, alkuperäisiä ruusulajikkeita sekä omena- ja kriikunapuita. Kuva: Ritva Tuomi

Maria Luostarinen hoitaa pelargoneja lasiverannalla, joka on tehty 1950-luvulla. Tilaan sopivat penkit löytyivät savonlinnalaisesta purkutalosta. Kuva: Ritva Tuomi

Keittiön suuri leivinuuni oli halkeillut, joten se piti rakentaa uudelleen. Kuva: Ritva Tuomi

Kopsahovi on suuri talo, neliöitä on kaikkiaan 450. Pelkästään 250 neliömetrin kokoisen alakerran kunnostus perheen asuinkäyttöön on kestänyt useamman vuosikymmenen.

”Olen aina tykännyt tehdä käsilläni”, sanoo Janne, joka on ammatiltaan hammaslääkäri.

Hän ei ole laskenut työtuntiensa määrää. Toki remontoinnissa on tarvittu myös ammattilaisia, ja myös perheen sukulaiset ovat osallistuneet rakennuksen kunnostamiseen.

Talon katto korjattiin ja ikkunat kunnostettiin, sähkö- ja vesijohdot uusittiin, keittiön halkeillut leivinuuni rakennettiin uudelleen paloturvalliseksi, ja ulkokuisti eristettiin puolilämpimäksi.

Esimerkiksi ranskalaishenkinen kylpy­huone rakennettiin Museoviraston korjaus­korttien mukaan.

”Märkätilarakenteet on irrotettu vanhasta rakenteesta, ja tila on ympärituulettuva”, Maria Luostarinen selvittää.

Talo lämpiää sähköllä ja puulla. Puu-­uuneja on neljä, ja katolle on asennettu aurinkopaneelit.

Viime kesän iso hanke oli piharakennuksen katon kunnostaminen.

Kopsahovin yläkerta saleineen on monelta osin alkuperäisessä asussaan. Salia käytetään lähinnä juhlissa ja jouluna. Sen pitkän pöydän ääreen mahtuu monta ruokailijaa.

Kylpyhuoneen ikkunoiden tiffanylasitöillä on selkeä tehtävä näkösuojana. Kuva: Ritva Tuomi

Museoviraston korjauskortit sekä arkkitehti, ”talotohtori” Panu Kailan opit olivat maallikkorakentajaksi itseään nimittävän Janne Aaltosen apuna varsinkin remontin alkumetreillä.

Monesti hän oli huolissaan, oliko tekemässä jotakin väärin, ja kaipasi tuekseen jotakuta, jolta kysyä neuvoja.

Rantasalmella vanhaa rakennusperintöä arvostavat henkilöt seurasivat Kopsahovin kunnostusta mielenkiinnolla.

Samanhenkisten ihmisten tapaamisista tulvineet ideat ja hankesuunnitelmat rekisteröitiin vuonna 2008 Etelä-Savon Rakennusperintöyhdistykseksi. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Janne Aaltonen ja sihteerinä Maria Luostarinen.

Pariskunta kertoo kursseista ja tapahtumista, joita yhdistys on järjestänyt. Yhdistyksen tavoitteena on edistää rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä. Sen kautta myös vaalitaan rakennusperinnetaitoja ja jaetaan tietoa niiden taitajista.

Yhdistyksellä on Rantasalmella vanhojen rakennusten varaosapankki sekä näyttelytila.

”Varaosapankki on kuin sukellus entisiin työtapoihin”, Maria Luostarinen sanoo.

Talkoovoimin toimiva varaosapankki on avoinna kesäisin.

Marian mielestä vanhan rakennuksen kunnostaminen alkuperäistä ilmettä ja tunnelmaa kunnioittaen on elämäntapa. Samalla se turvaa jatkumon talon historialle.

”Historiallisen korjaamisenkin voi tehdä monella tapaa, kun sen suhteuttaa käytettävissä oleviin resursseihin.”

Ruokasalin kalustus on koottu isännän antiikki­hankinnoista. Kuva: Ritva Tuomi

Antiikkia keräilevän Janne Aaltosen kokoelmista löytyvät muun muassa huutokaupasta ostetut helsinkiläisten tuomareiden piiput. Kuva: Ritva Tuomi

Seinäkaapin Janne osti turkulaisesta antiikkiliikkeestä kovaan hintaan, koska ei saanut kaappia mielestään. Kuva: Ritva Tuomi

Rakennusalan ammattilaiset muistuttavat, että korjausrakentamisessa kannattaa ensin laittaa tekniset asiat kuntoon ja vasta sen jälkeen miettiä sisustusta.

Näin toimittiin myös Kopsahovin kunnostuksessa.

Nykyisen makuuhuoneen lattiasta löytyvät edelleen jalanjäljet, jotka kertovat ammoisten virkamiehien työpöydän paikan. Eteisessä on säilytetty 1930-luvun tapetti ja vanha seinäpuhelin.

”Arkiympäristöä ja kotiaan pitäisi arvostaa enemmän”, Maria miettii.

Talon jugendhenkiset huonekalut päätyivät valitettavasti huutokaupattavaksi joskus 1970-luvulla. Tilalle on löytynyt komeita kierrätyskalusteita ja sukulaisten aarteita.

Ruokasali on sisustettu antiikki­kalustein, jotka ovat Jannen intohimo. Yhden seinäkaapin hän osti turkulaisesta antiikkiliikkeestä kuulemma kovaan hintaan, koska ihastui siihen niin, ettei saanut sitä mielestään.

Pihan puolella on valoisa lasiveranta, joka on rakennettu 1950-luvulla. Marian pelargonit viihtyvät sen viiley­dessä.

Myös Kopsahovin puutarhaa on kunnostettu vanhaa vaalien. Siellä on valtavia vanhoja kuusia, kukkapenkkejä sekä omena- ja kriikunapuita. Puutarhasta löytyy edelleen alkuperäisiä ruusulajikkeita. Maakellarin kupeeseen Janne ja Maria ovat kylväneet niittykukkia pörriäisille.

Salin pitkä pöytä kokoaa suvun ja ystävät yhteen juhlissa ja jouluisin. Kuva: Ritva Tuomi

Yläkerran suuressa salissa on myös biljardipöytä, jonka äärellä voi mitellä pelitaidoista. Kuva: Ritva Tuomi

Janne Aaltonen ja Maria Luostarinen kylvivät maakellarin kupeeseen niitty­kukkia pörriäisille. Kuva: Ritva Tuomi

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2025.