Voiko sinunkin metsäsi kätkeä tämän huippuharvinaisen kiven? Laukaalaiselta hakkuuaukealta paljastuneen kaltaisia pallokiviä tunnetaan maailmassa alle kolmesataa

Tiheässä kuusikossa lepäsi sammalen peittämä neljänneskuution kivi, joka ei ulospäin eronnut millään tavoin lukemattomista kaltaisistaan lohkareista.

Tilanne muuttui, kun kiven ympärillä kasvavaan metsään tuli aikanaan päätehakkuu. Tukkeja kuljettanut ajokone kiipesi kiven yli. Sitten aukko muokattiin uuden metsän istutusta varten. Maatalous­traktorin vetämä kantokoukku veti loput sammaleet kiven päältä, ja samalla paljastui harvinainen pallokivi, jollaisia maailmassa tunnetaan alle 300.

Pari vuosikymmentä myöhemmin metsää hakattiin viereisellä kuviolla ja sammalten alta paljastui toinen pallokivi. Kuva: Petteri Kivimäki

Pienistä toisiinsa jähmettyneistä palloista syntyneen kiven rakenne on niin omintakeinen ja kiehtova, että sillä käydään kauppaa taide- ja antiikkihuutokapoissa. Esimerkiksi maailman vanhimpiin taidehuutokauppataloihin kuuluvan Bonhamsin sivuilla myydään Australiasta löydettyä puolimetristä pallograniittilohkaretta harvinaisten korukivien- ja mineraalilöydösten joukossa.

Ensimmäinen tieteellisiin teoksiin kuvailtu pallokivi löydettiin Välimereltä Korsikan saarelta 1700-luvun lopulla. Omalaatuinen kivi sai nimen napoleoniitti saarella syntyneen Napoleonin mukaan. Ranskalaiset ehtivät antaa pallokivelle nimen, vaikka sen pitäisi oikeastaan kuulua suomalaisille. Maailman tunnetuista pallokivistä joka kolmas on löydetty Suomesta, ja siihen joukkoon Keski-Suomesta Laukaasta löytynyt pallokivi toi yhden lisän.

Ensimmäisen kirjoihin jääneen pallokivi­havainnon Suomessa teki Porvoon piispa Herman Råbergh, joka löysi tilaltaan Porvoon Virvikistä pallokiviesiintymän vuonna 1889. Råbergh mielistyi kiveen ja hakkautti siitä oman ja vaimonsa hautapaaden. Kiven erikoinen kuviointi vetää yhä puoleensa Helsingin Hietaniemen hautausmaalla liikkuvia.

Pallokiviä löytyy harvakseltaan lisää maansiirtotöiden yhteteydessä tai päätehakkuualueilta, joiden maaperää paljastatetaan.

Ehkä Suomen tunnetuin pallokivi löytyy Helsigin Hietaniemen hautausmaalta, missä se muistuttaa ensimmäisen pallograntiitin löytäjästä piispa Herman Råberghistä. Kuva: Pasi Jaakkonen

Laukaan eläkkeellä oleva kunnanpuutarhuri löysi sattumalta maankaatopaikalta harvinaisen pallokiven 1990-luvun puolivälissä.

”Menin sateisena päivänä katsomaan maankaatopaikalle tulevia kuormia, kun veden poishuuhtoman saven alta pilkotti poikkeuksellisen kaunis kivi”, Kalevi Lahtonen muistelee.

Lahtonen taputteli kiven päälle näkösuojaksi lisää savea ja tuli myöhemmin hakemaan noin 700 litran pallokiven koristeeksi pihaansa.

Kiven arvoitus ei jättänyt Lahtosta rauhaan, vaan hän halusi tietää siitä lisää. Lahtonen lähti kiven innoittamana kivimessuille Teivoon. Sattumalta paikalla oli pallokiviä pitkään tutkinut ja niistä kirjan kirjoittanut geologi Seppo Lehto Geologian tutkimuskeskuksesta.

”Hän kertoi minulle, että kyse on maailmamitassakin harvinaisesta kivestä. Hän kiinnostui kivestä niin, että tuli sitä katsomaan”, Lahtonen muistelee.

Kauniin ja erikoisen pallokiven arvoitus on pitänyt geologeja otteessaan jo toistasataa vuotta. Vieläkään ei täysin ymmärretä, minkälaisen geologisen prosessin yhteydessä pallokiveksi kutsuttava kiviaines syntyy.

”Pallokivien synty on mysteeri, jossa on työsarkaa yhä tutkijoille”, kivitieteen dosentti ja tutkimus­päällikkö Aku Heinonen Geologian tutkimus­keskuksesta sanoo.

Se tiedetään, että kivisulan jähmettymisessä tapahtuu joku poikkeama, jonka vuoksi kiveen jää pyöreitä palloja kuin kuplia. Tarkempi syntyprosessi on yhä arvoitus, mutta kiven ikä osataan määrittää.

Heinosen mukaan tarinamme pallokivi on saanut alkunsa vajaat kaksi miljardia vuotta sitten, kun Suomen keskivaiheiden kohdalla kohosi Alppien tapainen kilometrien korkeuteen kurkottava svekofenninen vuoristo. Kallioperän syvyyksissä vellova sula kiviaines oli pienellä alueella alkanut jähmettyä poikkeuksellisella tavalla.

Pantterin turkkia muistuttava kuviointi on syntynyt kiveen kaksi miljardia vuotta sitten, kun jähmettyvässä kiviaineksessa tapahtui jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Kuva: Petteri Kivimäki

Jääkaudet olivat jossain vaiheessa repäisseet pantterin selkää muistuttavan kiven irti perus­kalliosta. Kivi on pyörinyt ties kuinka kauan jään kuljettamalla maan kamaralla, kunnes noin kymmenen tuhatta vuotta sitten, viimeisen jääkauden jälkeen, se asettui nykyisille sijoilleen lounaaseen laskevan moreeniharjun päälle.

”Suomessa tunnetaan noin kolmekymmentä pallograniitista muodostunutta kiintokalliota ja noin 70 lohkaretta”, Heinonen kertoo.

Tunnetuimmat pallokivikalliot ovat Nuuksion kansallispuistossa ja Porvoon Virvikissä, joissa niiden kuvioita on helppo käydä ihailemassa. Kurun alueella Pirkanmaalla ja Savitaipaleella pallokiveä on louhittu koristekiveksi. Savitaipaleen Ruskiavuoren pieni noin 15 x 15 metriä kanttiinsa oleva pallokivijuoni löydettiin 1999. Sen yhteyteen perustettu pallograniittilouhimo on nyt Euroopan ainoa pallokivilouhos.

Osa pallokivistä tai kallioesiintymistä on ainutlaatuisuutensa vuoksi luonnossuojelulain nojalla rauhoitettu.

Vaikka pallokivellä voisi ainutlaatuisuutensa vuoksi olla taloudellista merkitystä, ei sen hyödyntämistä laajassa mitassa pidetä todennäköisenä edes Suomessa, jonka kallioperästä on löydetty paljon pallokiviä.

”Pallokivialueet ovat tyypillisesti niin pieniä, että niiden louhiminen ei usein ole taloudellisesti kannattavaa. Pallokiviä on paras ihailla niiden omassa ympäristössä luonnon keskellä”, Heinonen sanoo.