Metsäyhtiöitä ahdistaa kahdesta päästä – se näkyy pörssikursseissa

Kolmen suuren suomalaisen metsäyhtiön osakekurssit ovat laskeneet tämän vuoden aikana. Pörssikurssit ovat sahanneet ylös ja alas Trumpin tullisirkuksen takia. Trumpin tullit eivät kuitenkaan yksin selitä metsäyhtiöiden osakkeiden heikkoa kehitystä.

Poikkeus tietysti vahvistaa säännön: pörssin puunjalostajista Koskisen-yhtiön kurssi on noussut.

Metsäyhtiöillä on käsissään kaksinkertainen ongelma. Jalostusputken päässä asiakkailla ei ole tarvetta kaikelle niille tuotteille, joita yhtiöt pystyisivät tuottamaan. Kysyntä kyntää, koska kuluttajat ovat varovaisia ja luottamus talouteen on heikkoa.

Kun puun ja hakkeen tuonti Venäjältä loppui, puun hinnat kääntyivät kovaan nousuun kotimaassa ja lähialueilla.

Raaka-aineen hintaa pitäisi pystyä vyöryttämään tuotteiden hintoihin. Nyt se ei onnistu, koska kysyntä on heikkoa. Tarvittaisiin talouskasvua ja luottamusta.

Metsäteollisuuden kaltaiselle prosessiteollisuudelle olisi eduksi, että kalliit koneet kävisivät täysillä. Tällä hetkellä tehtaita seisotetaan kannattavuuden turvaamiseksi.

Painopaperi on oma tarinansa. Digitalisaatio on leikannut kysyntää jo vuosikausia.

Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen tiivistää kurssikehitystä sanomalla, että markkinoiden elpyminen on siirtynyt ja siirtynyt. Se näkyy pörssikursseissa.

Helsingin pörssin kolmesta suuresta UPM on investoinut miljardeja uuteen sellutuotantoon Etelä-Amerikkaan. Sillä on huippunykyaikaiset koneet eukalyptus-sellun valmistamiseen.

Menestyksen edellytykset ovat olemassa, mutta kilpailijat eivät jätä rauhaan. Brasilialainen Suzano teki isomman sellutehtaan Brasiliaan ja toinen kilpailija Arauco tekee vielä isompaa tehdasta niin ikään Brasiliaan.

Tarjonta lisääntyy, ja kilpailu kiristyy. Kilpailu pitää hinnat kurissa ja leikkaa sitä kautta tulosta. Sellun ohella uutta kapasiteettia on tullut kartonkiin ja sahaukseen.

Stora Enso keskittyy pakkauskartonkeihin. Se onnistui yllättämään tulosparannuksella vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mutta konserni kaipaisi kovasti kartongin kysynnän ja hinnan nousua.

Se tarvitsisi sitä myös uuden Oulun käynnistysvaiheessa olevan kartonkikoneensa tuotannon myymiseksi.

Stora Ensolla on iso metsäomaisuus. Yhtiö onnistui kauppaamaan 175 000 hehtaarin metsät Ruotsissa. Se saa kaupassa 900 miljoonaa euroa ja lyhentää nettovelkaansa noin 790 miljoonalla.

Tasearvolla toteutettu kauppa tukee sitä, että Stora Enson jäljellä olevan metsäomaisuuden tasearvoon voidaan luottaa. Tämä nosti osakkeen kurssia.

Stora Enson osaketta vaivaa profiiliongelma, koska samassa paketissa on merkittävä matalan tuoton ja alhaisen riskin metsäomaisuus ja erittäin syklinen teollinen kokonaisuus.

Metsä Board kärsii niin ikään kartongin kysynnän alavireestä. Lisäksi se on kolmesta yhtiöstä riippuvaisin myynnistä Yhdysvaltoihin.

Vielä ei tarkkaan tiedetä, miten Trumpin tullipolitiikka osuu Metsä Boardiin, mutta riskiä on hinnoiteltu osakkeen arvostukseen.

Koskisen poikkeaa linjasta, koska se on pystynyt lisäämään myyntiään. Pienempänä tekijänä se on onnistunut löytämään ostajia sahatavaralleen ja levytuotteilleen.

Tiivistäen voi sanoa, että lyhyellä tähtäimellä kolmen ison yhtiön metsäosakkeista ei kurssirakettia löydy, mutta talouskasvu voisi muuttaa tilannetta.

Viljakainen seuraisi kolmea asiaa: Trumpin tullipolitiikkaa, Saksan elvytyspaketin toteutumista ja Ukrainan sodan seuraavia vaiheita.

Tullit laskevat kursseja, kun taas elvytyspaketti ja sodan loppuminen lisäisivät lähtökohtaisesti metsäsektorin tuotteiden kysyntää.