Fysioterapeutti Janiina Rahkosen mukaan marja- ja sienihuumassa kannattaa pitää maltti matkassa. Kuva: Henna LääveriTampereMarjahuuma vie metsään myös arjessaan vähän liikkuvat – fysioterapeutti kertoo, miten poimit ilman kipuja
Marjametsä houkuttelee liikkeelle myös ne, joille kyykkiminen ja kumartelu eivät kuulu arkeen.TilaajalleMarja- ja sienisesonki saa liikkeelle ja möyrimään metsiin nekin innokkaat poimijat, joiden arjessa liikunta jää ehkä muuten vähälle.
Marjakausi ei näy fysioterapeuttiyrittäjä Janiina Rahkosen vastaanotolla asiakaspiikkinä, mutta tiettyä sesonkiluonteisuutta on huomattavissa. Esimerkiksi keväällä talvitauon jälkeen aloitettu juoksuharrastus voi olla monen keholle shokki.
"Keväisin penikkavaivoja alkaa kyllä näkyä vastaanotolla. Moni lähtee juoksemaan yhtäkkiä ja jalassa on vielä usein ne upouudet juoksukengät", Rahkonen kuvailee.
Penikkatautinakin tunnettu säären alueen rasitusvamma oireilee muun muassa sääriluun ympäristön kipuna. Taustalla on usein liian nopeasti aloitettu tai raskas liikuntaharjoittelu.
Rasitusvammoja marjan- ja sienenpoimijalle tuskin syntyy, mutta istumatyötä tekevälle ja arjessaan vain vähänä liikkuvalle poimijalle kylmiltään aloitettu kyykistely ja kumartelu mättäältä toiselle voivat kuitenkin aiheuttaa kipuja.
”Apua on tultu hakemaan ehkä sen niska-hartiakivun takia, mutta sitten syy onkin jossain ihan muualla.”
Rahkosen vastaanotolla on tarjolla fysioterapian lisäksi muun muassa faskia-hoitoja, ylipainehappihoitoa sekä kuivaneulausta. Hän näkee työssään päivittäin, miten suuri merkitys faskioiden eli lihaskalvojen toiminnalla voi olla pitkittyneiden oireiden taustalla.
Rahkosen luona käy myös paljon arpipotilaita. Siitä, että arpiakin tulisi hoitaa, puhutaan hänen mukaan hyvin vähän. Jopa pitkään jatkuneen kivun taustalta voi vamman tai lihasrasituksen sijaan olla hoitamatta jäänyt arpi.
”Esimerkiksi naisasiakaan pitkään jatkuneita alaselän kipuja tutkittaessa voi löytyäkin vaikka kiristävä sektioarpi tuosta alavatsalta, jota ei ole kukaan koskaan käsitelty tai suositeltu hoitamaan. Kun arven alue saadaan vähän liikkuvammaksi, alaselkävaivakin helpottaa.”
Työotteeltaan Rahkonen kertoo olevansa utelias fysioterapeutti. Hän suorittaa parhaillaan myös lyhytterapeutin opintoja.
”Asiakkaitteni ensikäynnit kestävät puolitoista tuntia, koska pyrin kartoittamaan aluksi hyvin laajasti tämä elämäntilanteesta. Apua on tultu hakemaan ehkä sen niska-hartiakivun takia, mutta sitten syy onkin jossain ihan muualla.”
Ei ole tavatonta, että esimerkiksi arpienhoidon ensikäynnillä asiakas herkistyy, kun pitkään pinnistetty tunne purkautuu fysioterapeutin juttusilla.
Kurkottelu on paitsi raskasta selälle myös riskialtista epätasaisella mättäällä. Kuva: Henna Lääveri & Elias Piilola”Paras ergonomia metsässä on asennon vaihtelu. Harva asento on huono, jos siinä ei viivy liian pitkään. Marjojen ja sienten poiminnassa eteenpäin kyyristelyä tai kauempaa kurottamista en kuitenkaan suosittele.”
Toistuva asiakastyyppi on istumatyötä tekevä niska- ja hartiavaivoista kärsivä asiakas. Nämä jumit ovat usein yhteydessä stressiin ja esimerkiksi hampaiden narskutteluun.
”Ei ihmistä ole luotu istumaan. Myös tämän päivän ravitsemustottumukset ja se, että moni juo päivän aikana liian vähän nestettä, vetää kyllä kropan tukkoon”, Rahkonen kuvailee.
Kuten muussakin liikunnassa, Rahkonen opastaa pitämään marjahuumassakin maltin matkassa.
"Moni huomaa siinä vaiheessa, kun selässä tai polvissa alkaa jo vähän tuntua, että tekisi mieli poimia vielä yksi puska tyhjäksi. Minä lähtisin silloin jo kotiin, jotta kroppa ehtii palautua ja seuraavanakin päivänä pääsee metsään."
Sopivassa kohtaa lopetettu marjastuspäivä jättää aikaa palautumiselle niin, että poimimaan pääsee vielä seuraavanakin päivänä. Haasteena voikin Rahkosen mukaan poimintainnon myötä venyvä päivä ja unohtuvat tauot.
”Paras ergonomia metsässä on asennon vaihtelu. Harva asento on huono, jos siinä ei viivy liian pitkään. Marjojen ja sienten poiminnassa eteenpäin kyyristelyä tai kauempaa kurottamista en kuitenkaan suosittele.”
On hyvin yleistä, että esine nostetaan alhaalta ja samalla nostettaessa käännytään.
”Kurkottaminen ja siihen se kierto päälle, niin silloin ollaan riskiliikkeessä. Ei siis kannata kurotella sitä marjoja tai sieniä kaukaa, vaan ottaa se askel lähemmäs.”
Oli sitten kyse marjametsästä tai kuntosalista, vahinko sattuu Rahkosen mukaan harvemmin keskittyneesti ja hallitusti tehdyn liikkeen aikana.
”Kun nostaa isoa kiekkoa lattialta ja tai marjasankoa maasta, eikä keskity siihen, voi onnistua nykäisemään sen jotenkin huonosti. Metsässä myös tasapaino voi olla huono, eli kauas kurkottelemalla voi päätyä nutulleen sinne mättääseen.”
Sopivassa kohtaa lopetettu marjastuspäivä jättää aikaa palautumiselle niin, että poimimaan pääsee vielä seuraavanakin päivänä. Kuva: Henna LääveriMarjastus on Rahkosen mukaan kuitenkin hyvin monipuolinen ja hyvä hyötyliikuntalaji. Taustalla vaikuttaa suuresti poimijan pohjakunto.
”En lähtisi siitä, että se olisi erityisen vaarallista ja haitallista. Se, että kun kroppa ei ole vaan tottunut marjastuksen edellyttämään liikkumiseen siihen, voi tuoda vaivoja.”
Valmistautuminen esimerkiksi mustikanpoimintakauteen sujuu hänen mukaansa lähtemällä vaikka ihan vain kävelyille. Jos istuu traktorin hytissä tai tietokoneen ääressä päivän, niin kävelyä saa jo käymällä postilaatikolla.
”Harppoa ei tarvitse, mutta ottaa vähän pidempiä askeleita, että saa liikkuvuutta lantioon.”
Moni hyötyliikuntamuoto marjastuksesta haravointiin ja lumenlapiointiin on Rahkosen mukaan kropalla hyvin toispuolista.
"Haravointi on monelle aika myrkkyä, kun sama liike toistuu koko ajan samalla puolella. Kylki menee helposti vähän tukkoon. Vaikka toisella puolella haravoiminen tuntuisi aluksi hassulta, kannattaa sitäkin kokeilla.”
Marjahuuma vie metsään monen ikäistä poimijaa. Kun into on kova, eivät fyysiset rajoitteet pidättele. Myös kannolla istuessa voi poimia, eikä esimerkiksi polvivaivoista kärsivälle apujakkarakaan ole huono vaihtoehto.
”Jos sinne metsään on päästävä, niin harvoin vaiva pidättelee. Erään asiakkaani oli vaivoistaan huolimatta pakko päästä metsään, joten hän kävi sinne mättäälle kyljelleen pötkölleen ja poimi siitä mihin yletti”, Rahkonen kertoo nauraen.
”Kyllä minä siinä vähän kyseenalaistin, että onko sinne metsään nyt ihan pakko mennä, mutta tyylihän on ihan vapaa!”
Janiina Rahkonen
41-vuotias
Fysioterapeutti ja lähihoitaja
Elite PhysioMind-hyvinvintiyirtyksen toimitusjohtaja
Syntynyt Riihimäellä, sukujuuret Sallassa. Nykyisin tamperelainen.
Perheeseen kuuluu puoliso sekä kaksi teini-ikäistä lasta.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
