Sinisorsat pärjäävät, muut riistasorsat kituuttelevat elinympäristöjen heikkenemisen takia

Sorsastus alkaa taas 20. elokuuta kello 12. BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto suosittelevat kohdistamaan metsästyksen erityisesti sinisorsaan, joka on valtakunnallisten vesilintuseurantojen mukaan ainoa riistasorsa, jonka kanta ei ole pitkällä aikavälillä laskenut.

Monet Suomessa pesivät vesilintulajit ovat taantuneet niiden elinympäristöjen heikkenemisen myötä. Erityisen huonosti menee rehevillä kosteikoilla pesivillä lajeilla. Yli puolet vesilintulajeista on luokiteltu kansallisesti uhanalaiseksi ja jotkut, kuten punasotka, ovat myös maailmanlaajuisesti uhanalaisia.

Koira on sorsastajan paras kaveri. Kuvassa karkeakarvainen saksanseisoja. Kuva: Lari Lievonen

”Sinisorsan lisäksi myös elinvoimaiseksi luokiteltujen tavin ja telkän kannat ovat olleet varsin vakaat, mutta viimeaikaisen taantuman johdosta niitäkin on syytä metsästää harkiten”, sanoo metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors.

Luonnonvarakeskuksen vesilintuseurannan mukaan sinisorsan valtakunnallinen pesimäkanta kasvoi 38 seurantavuoden aikana noin 22 prosenttia. Sinisorsan valtakunnallinen runsastuminen ajoittui pääosin edelliselle vuosituhannelle.

Viimeisimmän 20 vuoden aikana kanta on ollut vaihdellut ilman selvää suuntausta. Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana kanta väheni 22 prosenttia, mutta vuonna 2014, sinisorsan kanta oli maan etelä- ja keskiosissa huipussaan. Parimäärä on ollut viime vuosien tasolla ja pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa.

Tavin Suomen pesimäkanta on pitkällä aikavälillä vähentynyt liki neljänneksen. Etelässä laji on taantunut vähemmän kuin maan keski- ja pohjoisosissa. Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana kanta on taantunut erityisesti maan keskiosissa ja jonkin verran etelässä. Pohjoisessa kanta on ollut vakaa tai jopa hieman kasvava. Vuoden 2023 valtakunnallinen parimäärä on noin 24 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja lähellä viime vuoden tasoa.

Telkän valtakunnallinen parimäärä on pienentynyt pitkällä aikavälillä 11 prosenttia, voimakkaimmin maan eteläosissa. Kuitenkaan viimeisimmän kymmenen vuoden aikana valtakunnallisen kannan koossa ei ole tunnistettavaa muutosta.

Suomi on puolisukeltaja- ja sukeltajasorsille äärimmäisen tärkeä pesimäalue. Siksi Suomella on vastuu siitä, että sorsalintujen kannat pysyisivät mahdollisimman elinvoimaisina. Tätä tukevat useat hankkeet, joilla pyritään parantamaan sorsalintujen elinympäristöjä. Esimerkiksi hyvälaatuiset levähdysalueet ovat tärkeä voimavara syysmuutolle lähteville vesilinnuille.

Kosteikko-hankkeissa kunnostetaan kosteikkoja vesilintujen poikasille sopiviksi elinympäristöiksi. Kuva: Jarno Mela

”Valtakunnalliseen Sotka-levähdysalueverkostoon etsitäänkin lisää vapaaehtoisuuteen perustuvia hyvälaatuisia vesilintujen elinympäristöjä”, muistuttaa Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Levähdysalueverkoston avulla linnuille tarjotaan laadukkaita syysaikaisia häiriövapaita elinympäristöjä muuttoon valmistautumista varten.