• Markkinakatsaus: Kuolinpesissä paljon ”unohdettua metsää” – oston paikka nuorelle osakkaalle?

    Lähes kymmenen prosenttia Suomen metsähehtaareista on kuolinpesän omistuksessa.
    Tilaajalle
    Harventamattomassa metsässä puilta uhkaa loppua kasvutila.
    Harventamattomassa metsässä puilta uhkaa loppua kasvutila. Kuva: Kari Salonen
    Metsä|Kodin talous
    15.11.202305:00
    Jukka Hämäläinen

    Kuolinpesien metsänhoitoa arvostellaan aika ajoin passiivisuudesta: puuta ei saada metsistä teollisuuden käyttöön, toisaalta kunnon tukkipuun saanti vähenee, jos metsät jäävät hoitamatta.

    Metsäkeskuksen metsätilarakenteen asiantuntijan Esa Lappalaisen selvityksestä muutama vuosi sitten ilmeni, että kuolinpesissä on keskimääräistä enemmän ”unohdettua metsää”.

    ”Kuolinpesille oli tehty enemmän hoitotyöehdotuksia kuin muille metsänomistajille, koska niiden metsissä oli enemmän hoitotyön tarvetta. Niissä oli myös potentiaalisia ympäristötukikoheita”, Lappalainen kertoo.

    Kuolinpesistä purkaantuu Lappalaisen mukaan kolmannes ensimmäisenä vuonna ja sitä seuraavana toinen kolmannes.

    ”Sitten omistus tavallaan unohtuu ja tahti hiipuu.”

    Suomessa on 65 000 kuolinpesää, joilla on metsäomaisuutta. Kuolinpesien metsiä on noin yhdeksän prosenttia kaikesta yksityisluontoisen metsätalousmaan pinta-alasta.

    Uusia metsää omistavia kuolinpesiä syntyy vuosittain noin 5 000. Tällaisten kuolinpesien yhteismäärä on viimeisen neljän vuoden aikana hienoisesti lisääntynyt (0,2 prosenttia).

    Kuolinpesät omistavat metsiä yhteensä 1,2 miljoonaa hehtaaria. Määrää voi verrata Suomen suurimman yksityisen metsänomistajan Tornatorin metsiin, joita on Suomessa 0,7 miljoonaa hehtaaria.

    Kuolinpesät omistavat keskimäärin 24 hehtaaria metsämaata eli hieman enemmän kuin yksityiset metsänomistajat keskimäärin (23 hehtaaria). Kuutioittain vertailtuna kuolinpesien metsissä on reilummin puuta (115 kuutiota) kuin yksityisomistajien metsissä (108 kuutiota).

    Syitä kuolinpesän purkamatta jättämiseen on monia, mutta yksi on se, ettei Suomessa ole kannustinta pesän jakamiseen. Ruotsissa on säädetty, että metsätaloutta harjoittavan kuolinpesän on neljän vuoden kuluessa tavalla tai toisella purettava metsänomistus.

    Ruotsissa kuolinpesälle on nimettävä joku osakkaista hallinnoimaan omaisuutta pesän jäsenten tahdon mukaan. Yksimielisyyttä ei vaadita, vaan enemmistön kanta riittää.

    Suomen hallituksen aikeissa ei ole vauhdittaa metsää omistavien kuolinpesien purkamista. Perustuslain takaaman omaisuuden suojan takia tähän ei ole mahdollisuuttakaan, täsmentää MTK:n verojohtaja Timo Sipilä.

    Sen sijaan hallitusohjelmaan (sen liitteeseen) on kirjattu metsävähennyksen nostaminen 60:stä 75 prosenttiin. Hallitusohjelmassa mainitaan myös pakollisen selvennyslainhuudon selvittäminen metsien käytön edistämiseksi. Automaattinen selvennyslainhuuto auttaisi tavoittamaan pesän osakkaat.

    ”Selvennyslainhuudon myötä alan toimijat saisivat paremmin yhteyden osakkaisiin”, Lappalainen sanoo.

    Hänestä on hyvä, että kuolinpesän osakkaille pystytään tarjoamaan tietoa vaihtoehdoista. Lappalainen ei sinänsä paheksu sitä, että kuolinpesät tarkoituksellisesti pidättäytyvät metsänhoitotoimista.

    ”Jokainen saa tehdä omalle metsälleen, mitä haluaa. Mutta osakkaiden henkilökohtainen talous voisi parantua siitä, että kuolinpesän metsiä hyödynnettäisiin.”

    Kuolinpesä voi siis jatkaa metsänomistustaan. Se voi myös jakaa metsän tasaosin osakkaille tai järjestellä omaisuutta kauppojen avulla niin, että metsä päätyy yhdelle tai useammalle osakkaalle.

    Yleisesti ajatellaan, että metsänhoito on tehokkainta yhden omistajan hallussa, mutta voi se onnistua myös useammalta. Tällöin osakkailta vaaditaan sopuisuutta metsäomistuksen päämääristä.

    Yksi mahdollisuus on muodostaa kuolinpesän metsistä yhteismetsä tai liittää ne olemassa olevaan yhteismetsään.

    Lappalaisen mukaan kuolinpesät päätyvät nykyisin entistä useammin myymään metsät pois.

    ”Tähän on voinut vaikuttaa se, että perintöveron perusteena olevan metsän arvon voi oikaista luovutushinnan mukaiseksi. Tämä on tehtävä kolmessa vuodessa perinnönjättäjän kuolinvuoden päättymisestä. Kun luovutusvoittoa ei muodostu, säästää tuhansia euroja.”

    Puunhinnat ovat viime kuukausina laskeneet, mutta Lappalaisen mukaan edelleen on hyvä hetki harkita tilojen myyntiä.

    ”Metsätilojen hinnat eivät ole notkahtaneet.”

    Lappalainen kehottaa kuolinpesien nuoria osakkaita miettimään metsäomaisuuden lunastamista itselleen.

    ”Jos kuolinpesän ja lähisuvun metsät pystyy ostamaan pikkasen edullisemmin, niin metsät ovat tulevaisuutta varten hyvä sijoitus.”

    Lisää aiheesta
    • Alun järkytys metsänomistajuudesta on nyt vaihtunut innostukseksi. Laura Pykäläinen on jo päässyt suunnittelemaan metsänhoitotoimenpiteitä.

      Metsänhoito | Perintömetsä tuli 25-vuotiaalle Lauralle täytenä yllätyksenä: ”Tuntuu todella hyvälle päästä pohtimaan, mitä omalle metsälle voi tehdä”

      Tilaajalle
    • Sekä kuolinpesissä että metsäyhtymissä päätösten on oltavan yksimielisiä – Metsäkeskuksen asiantuntija kohtaa ongelmia eniten kuolinpesissä

    • Timo Seppänen työskentelee metsäkoneyrittäjänä ja on osakkaana kuolinpesässä, joka myi kesällä pienehkön, alle 10 hehtaarin metsätilan Kouvolassa.

      Maanomistus | Edessä on metsää omistavien kuolinpesien aalto – MTK: Metsävähennyksen kasvattaminen auttaisi purkamaan perikuntien metsäomistusta

      Tilaajalle
    • Metsää omistavat kuolinpesät saavat metsäkeskuksen kirjeen kuukauden kuluttua siitä, kun tieto kuolemasta on päivittynyt metsäkeskuksen rekisteriin.

      Metsäpolitiikka | Metsää omistavat kuolinpesät saavat metsäkeskukselta kirjeitse neuvoja asioiden järjestelyyn

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua