Tarkistus löysi merkittäviä epätarkkuuksia Keski-Suomen kohutuista harvennusluvuista – ”Menetelmä tulee saattaa ulkopuolisen tahon arvioitavaksi”
Hakkuukohteelle jääneen puuston määrä oli tarkistusten mukaan huomattavasti korkeampi kuin metsäkeskuksen mittauksissa.
Ensiharvennuksiin ehdittiin perätä pieniä ketteriä koneita. Kuva: Hanne ManeliusMaastossa tehdyt ensiharvennusten tarkistusmittaukset antavat selvästi paremmat tulokset metsään jäävän puuston määrästä kuin Suomen metsäkeskuksen aiemmin esittämät tiedot kertovat, Metsäteollisuus ry tiedottaa.
Myös ajourien välit osoittautuivat pidemmiksi kuin kohutussa selvityksessä.
Suomen metsäkeskus julkaisi joulukuussa 2022 erillisselvityksen Keski-Suomen alueella toteutettujen ensiharvennusten laadusta. Metsäkeskuksen mittaamasta 87 kohteesta 45 oli Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten harventamia.
Metsäkeskuksen tulosten mukaan yksikään ensiharvennuksista ei ollut suositusten mukainen, mikä herätti valtavan kohun.
Metsäkeskuksen selvityksessä metsään jäävän puuston määrä sekä ajourien leveys ja ajouraväli mitattiin osin ilmasta käsin droneilla ja osin maastossa. Metsäkeskus teki myöhemmin aineistolle laatutarkastelun, joka ei Metsäteollisuus ry:n mukaan sisältänyt maastokäyntiä.
Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset tekivät omilla kohteillaan maastossa tarkistusmittauksia. Osalla kohteista toteutettiin lisäksi ulkopuolisen tahon tarkastus. Metsäteho Oy vertasi metsäteollisuusyritysten tuloksia Suomen metsäkeskuksen saamiin tuloksiin.
”Tuloksissa on merkittäviä eroavaisuuksia. Metsäteollisuusyritysten omissa ja kolmannen osapuolen maastossa tekemissä tarkistusmittauksissa hakkuukohteelle jäävän puuston määrä hehtaarille oli keskimäärin 10 prosenttia korkeampi kuin metsäkeskuksen mittauksissa”, toteaa Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.
”Ero on selvä ja vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka monta kohdetta on harvennettu suositusten mukaisesti.”
Myös ajouravälimittauksissa oli eroja. Metsäteollisuusyritysten ja kolmannen osapuolen maastossa tekemien tarkistusmittausten mukaan ajouraväli oli keskimäärin seitsemän prosenttia pidempi kuin metsäkeskuksen mittauksissa. Hakkuukoneen paikannustiedon perusteella tehty koko ajouraverkoston mittaustulos antoi vieläkin suuremman eron.
”Korjuujälki on tarkastettujen kohteiden osalta Keski-Suomessa aiemmin väitettyä parempi,” Niemi summaa.
Lisäksi Niemi viittaa Metsäkeskuksen 30.3.2023 julkaisemaan tiedotteeseen, jossa kerrotaan että vuoden 2022 maanlaajuiset korjuujälkitulokset ovat selvästi paremmat kuin Keski-Suomen tulokset. Metsäkeskus ei kuitenkaan Niemen mukaan osaa selittää eroa laadun arvioinnissa.
”Metsäteollisuus ry pitää tilannetta huolestuttavana. Metsäkeskuksen omien tulosten vaihtelu yhdessä Metsätehon laatimien laskelmien kanssa osoittaa, että metsäkeskuksen korjuujäljen arviointimenetelmässä on selkeitä puutteita ja menetelmä tulee saattaa ulkopuolisen tahon arvioitavaksi.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
