Hyvä noutaja löytää linnun paikoista, josta se olisi lähes mahdotonta ihmisille. Kuva: Jukka Saarinen
Kasvattaja vinkkaa, miten noutajasta saa hyvän apulaiseen jahtiin
MT kysyi, miten noutajan koulutuksessa pitää ottaa huomioon. Kaikista koirista ei koskaan tule hyviä noutajia.TilaajalleRauma
Innokkaana metsästäjänä Rita Nygård tuntee hyvin jahtitilanteiden käytännön vaatimukset ja haasteet. Kuva: Jukka SaarinenPian alkavissa sorsajahdeissa pätevä noutaja on kullan arvoinen. Rauman Vasaraisilla asuva metsätalousyrittäjä Rita Nygård on kokenut noutajien kasvattaja.
Nygård on kasvattanut labradorinnoutajia jo yli 30 vuoden ajan. Tuohon aikajänteeseen mahtuu koiria seitsemän sukupolven ajalta. Hän pitää myös tunnettua Ritan Labbiskoulua ja itsekin metsästävänä tietää jahtitilanteiden käytännön vaatimukset ja haasteet.
”Hyvän metsästyskoiran saaminen alkaa jo pentuvaiheesta. Kannattaa mennä aina paikan päälle tutustumaan pennun vanhempiin, siinä saa hyvän käsityksen muun muassa niiden työinnosta, sosiaalisuudesta ja yhteistyöhalusta”, Nygård vinkkaa.
Hänen mukaansa harjaantunut silmä oppii näkemään joissain yksilöissä toimintakykyä, pirteyttä, kontaktihakuisuutta, uteliaisuutta ja terhakkuutta.
”Myös riistavietti on jollakin yksilöillä korkeampi kuin sisaruksilla, mutta tämän huomaaminen pienestä karvakasasta ei tietenkään ole helppoa”, Nygård toteaa.
”Pentutesti perustuukin vain paikalla tehtyihin havaintoihin. Toisten pentujen keskittyessä nahistelemaan keskenään joku pennuista saattaa uteliaan kierroksen jälkeen raahata pehmolelun omalle reviirilleen ja pitää siitä kiinni.”
”Pienillä opastuksilla aloitetaan polku, joka jatkuu pitkäjänteisellä koulutuksella.”
Nygårdin mukaan kaikista koirista ei koskaan tule hyviä noutajia. Hyvän koiranalun voi kuitenkin pilata huonolla koulutuksella. Vastaavasti lähes toivottamasta tapauksesta voi hyvinkin saada erinomaisen kaverin sorsajahtiin.
”Voisi sanoa, että kaikki metsästäjätkään eivät ole hyviä jahtikoiran kouluttajia. Koiran kanssa vaaditaan kärsivällisyyttä ja halua paneutua asian syvimpään ytimeen. Aika usein tulee esille, että ohjaajan aika tai maltti loppuvat harjoituksissa turhan lyhyeen.”
Nygårdin kannustaa ottamaan pennun perheenjäseneksi ja touhuamaan sen kanssa yhdessä koko ajan.
”Pienillä opastuksilla aloitetaan polku, joka jatkuu pitkäjänteisellä koulutuksella”, hän kiteyttää.
”Pentuvaiheessa koiraa voi kuljettaa mukana, vaikka hakemassa päivän lehdet, mikäli sattuu asumaan maaseudulla. Pentu oppii näin pikkuhiljaa kulkemaan mukana. Kävelylenkeillä on aina monta kiusausta matkassa, mutta koiran ei pidä antaa kohkata omavaltaisesti ympäriinsä.”
”Koirankin on saatava onnistumisen tunteita.”
Tottelevaisuusharjoitukset ovat aluksi kevyitä ohjeita päivän askareissa ja kouluttajan seuraamista. Perusasiat tulee olla ehdottomasti kunnossa ennen kuin siirrytään riistan pariin.
”Kuuliaisuudesta, tottelevuudesta, sopivasta uteliaisuudesta ja oman älyn käyttämisestä saattaa aina saada kehuja ja pienen palkinnonkin. Koirankin on saatava onnistumisen tunteita.”
Nygård muistuttaa, että pentuvaiheessa on koiralle annettava myös riittävästi aikaa palautua harjoituksista. Unen ja levon tarve on silloin suuri.
Perheeseen ei kannata hankkia kahta pentua samaan aikaan. Sen sijaan toisen kokeneemman 4–6-vuotiaan koiran käyttäminen mukana harjoituksissa on hyödyllistä.
Pennun koulutuksessa perusasiat tulee olla kunnossa ennen kuin siirrytään riistan pariin. Kuva: Pixabay”Ryhmäharjoitukset antavat kokeneellekin koiralle ja ohjaajalle mahdollisuuden seurata muiden tekemisiä ja ottaa niistä oppia. Samalla koulutettavat oppivat kurinalaisuutta, saavat niistä lisää energiaa ja pääsevät seuraamaan kokeneempien suorituksia.”
Huonoksi havaittuja tapoja voidaan hioa pois. Tämä koskee sekä koiria että niiden kouluttajiakin.
”Vain oikein suoritetut harjoitukset tekevät mestarin”, Nygård tietää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
