Näin metsänomistajia voidaan tuupata ilmastotekoihin – lannoitus yksi esimerkki

Miten ihmiset saadaan tekemään tekemään ilmaston kannalta parempia valintoja? Esimerkiksi kasvisten syöntiä voidaan edistää laittamalla ne näyttävästi esille noutopöydän alkupäähän.

Kyse on ilmastotuuppaamisesta, kun yksilöitä ohjaillaan kestävämpiin valintoihin. Käyttäytymistiede on tärkeässä roolissa onnistuneissa tuuppauksissa.

Taustalla on ymmärrys siitä, että pakottaminen herättää usein vastustusta, kun taas osallistavat, vapaaehtoiset keinot ovat hyväksyttävämpiä..

Ilmastoviisas yhteiskunta tarvitsee toki myös säätelyä. Hyvä esimerkki on tupakoinnin vähentäminen, jossa on käytetty lakisääntelyä, verotusta, viestintää ja montaa muuta keinoa. Tupruttelu ei ole enää yleisesti hyväksyttyä.

Vihreisiin ilmastovalintoihin ohjaavia keinoja on selvitetty kuusivuotisessa Climate Nudge -hankkeessa, jossa on mukana liuta suomalaisia tutkimuslaitoksia.

Hankkeessa selvitettiin keinoja johdatella metsänomistajia ratkaisuihin, jotka lisäävät hiilen sitoutumista metsiin. Ihanteellisessa tilanteessa metsänomistaja hyötyy ilmastoteoista myös henkilökohtaisesti, esimerkiksi taloudellisesti tai virkistyskäytön ja maiseman paranemisena.

Metsäekonomisti Marjo Maidell Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) kertoo, että esimerkki taloudellisesti kannattavasta ilmastoteosta on tuhkalannoitus, joka sopivissa kohteissa kiihdyttää puuston kasvua ja lisää hiilen sitoutumista.

Hankkeessa kokeiltiin Suomen Metsäkeskuksen kanssa, lisääntyykö tuhkalannoitusten teettäminen, jos vaihtoehtoa tarjotaan Metsään.fi-palvelussa asioiville metsänomistajille.

Esiin ponnahtavassa tietoikkunassa tuli selkeästi esille, montaako hehtaaria hoitotarve koskee ja paljonko työhön voi saada tukea. Tuen hakeminen tehtiin mahdollisimman helpoksi. Lisäksi neuvottiin perkaamaan taimikot ja harventamaan nuoret metsät ajallaan.

Alustavien tulosten mukaan informaatiotuuppaus on saanut metsänomistajat hakemaan lannoitustukea hieman innokkaammin.

Maidellin mukaan metsiin kohdistuvissa ilmastotuuppauksissa pitäisi tietää, että tuupattavat keinot todella palvelevat ilmastoa pitkäaikaisesti. Kaikki keinot eivät sovi kaikkialle, eivätkä kaikille.

Eettisen puolen kysymys on, että tuupataanko metsänomistajia tekemään ratkaisuja, joista koituu heille mahdollisesti tappioita. Talousvaikutukset täytyy ainakin kertoa selkeästi, jolloin metsänomistaja voi päättää, mitä arvoja haluaa painottaa.

Vaikeasti hahmotettavia ilmastotekoja ovat metsikön kiertoajan pidentäminen ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Niiden kannattavuus ja vaikutukset ilmastoon riippuvat paljon muun muassa metsiköstä ja metsätuhoihin liittyvistä riskeistä.

Epävarmuus saattaa estää metsänomistajia toimimasta ilmaston hyväksi.

Sen sijaan kannustimena tekoihin voivat toimia muiden metsänomistajien kokemukset ja tieto siitä, moniko on keinoja kokeillut. Myös yhteistyö naapurimetsänomistajien kanssa voi edistää ilmastotoimia ja keventää niiden kustannuksia.

Olennaista tuuppauksissa on kohderyhmän ymmärtäminen ja keinojen räätälöinti.

”Uskon, että käyttäytymistieteellinen ohjaus tulee lisääntymään metsäsektorilla, mutta siihen ei pidä kohdistaa ylioptimistisia odotuksia.”

Maidellin mukaan tutkimus jatkuu sen suhteen, pystytäänkö ilmastotekoja edistämään havainnollistamalla niiden taloudellisia vaikutuksia. Yksi tutkittava ilmastokeino on hakkuualan uudistaminen mahdollisimman nopeasti.

Myös pohjaveden pinnannosto turvemetsissä voi olla metsänomistajalle kannattava ympäristöteko. Ainakaan ei tarvitse maksaa kunnostusojitusta, josta voi koitua jopa haittaa, jos metsikkö kuivuu ja kasvu tyssää siksi. Ilmastonmuutoksen edetessä niin voi hyvin käydä. Lisäksi ojitus kuormittaa vesistöjä.

Kaiken kaikkiaan vaihtoehtojen tutkailu ja työlajien teettäminen pitäisi tehdä mahdollisimman vaivattomaksi. Jos metsänomistaminen koetaan helpoksi, metsät pysyvät todennäköisemmin perheomistuksessa.

Tuhkalannoituksella voidaan edistää turvemaiden puuston kasvua.  Kuva: Kari Lindholm

Climate Nudge -hankkeessa tehdyssä kyselyssä selvisi, että valtaosa metsänomistajista pitää metsien hiilensidontaa tärkeänä.

Hieman yli puolet metsänomistajista kertoo huomioivansa ilmastovaikutukset metsänhoidosta päättäessään. Noin neljä kymmenestä vastaajasta on jossain määrin huolestunut ilmastonmuutoksen vaikutuksista omaan metsään.