• Tutkimus: Valtaosa metsänomistajista on tyytymättömiä julkiseen metsäkeskusteluun

    Metsänomistajien mielestä julkinen metsäkeskustelu on tarkoitushakuista, tunnepitoista ja metsänomistajia syyllistävää.
    Tilaajalle
    Selvä vähemmistö metsän­omistajista pitää metsäkeskustelua tasapuolisena tai tosiasioihin pohjautuvana.
    Selvä vähemmistö metsän­omistajista pitää metsäkeskustelua tasapuolisena tai tosiasioihin pohjautuvana. Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    4.6.202409:00
    Anne Soininen

    Metsämiesten Säätiö teetti maaliskuussa tutkimuksen siitä, mitä metsänomistajat ajattelevat julkisesta metsäkeskustelusta.

    Miksi tutkimus tehtiin?

    ”Keskusteluissa unohtuu herkästi, että yksityiset ihmiset, tavalliset suomalaiset perheet, omistavat 60 prosenttia Suomen metsistä. Olemme aiemmin selvittäneet, mitä mieltä metsäammattilaiset ovat metsäkeskustelusta. Nyt oli korkea aika tuoda myös omistajien näkemykset esille”, kertoo Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä.

    Tutkimuksen mukaan suurin osa metsänomistajista on tyytymättömiä julkiseen metsäkeskusteluun. He kokevat keskustelun tarkoitushakuisena, tunnepitoisena ja metsänomistajia syyllistävänä. Metsänomistajista 73 prosenttia katsoo, että keskustelu ei pohjaudu tosiasioihin.

    Eniten keskustelun nähdään hyödyttävän ympäristöjärjestöjä. Vain kahdeksan prosenttia metsänomistajista ajattelee, että itse luonto hyötyy nykyisestä keskustelusta.

    Omaisuudensuoja mietityttää

    Valtaosa metsänomistajista on sitä mieltä, että heidän itsensä pitäisi osallistua enemmän metsäkeskusteluun. Samaa odotetaan myös metsäalan tutkijoilta ja ammattilaisilta. Metsäkeskustelussa tulisi käsitellä enemmän metsänomistajia, taloutta ja työllisyyttä.

    Erojakin tutkimuksesta löytyi. Metsien talous- ja työllisyysmerkitystä korostavat useimmin miehet ja suurten metsätilojen omistajat sekä perussuomalaisia kannattavat metsänomistajat.

    Naiset korostavat miehiä enemmän sitä, että keskustelussa pitäisi käsitellä myös ilmastonmuutosta, luontokatoa ja metsien virkistyskäyttöä.

    Suurin osa vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista on sitä mieltä, että taloudellinen näkökulma painottuu liikaa metsäalan asenteissa ja käyttäytymisessä.

    Metsäkeskustelua seurataan pääasiassa televisiosta, sanomalehdistä ja metsäalan lehdistä. Sosiaalista mediaa käytetään keskustelun seuraamiseen selvästi vähemmän kuin perinteistä mediaa.

    Metsänomistajien mielestä (74 %) metsien käytön poliittinen ohjaus on lisääntynyt viime vuosina. Lähes 90 prosenttia metsänomistajista kokee, että yksityisessä omistuksessa olevien metsien omaisuudensuojaa haastetaan ainakin hieman.

    Metsäkeskustelu tai metsien talouskäyttöön liittyvä poliittinen valmistelu on vaikuttanut noin neljänneksen metsissä tekemiin ratkaisuihin. Enemmistö näistä metsänomistajista (61 %) on sen takia lisännyt metsiensä talouskäyttöä. Heistä 64 prosenttia on aikaistanut ja 52 prosenttia lisännyt hakkuita metsissään.

    Tutkimukseen vastasi 1 084 metsänomistajaa. Aineisto on painotettu iän, asuinpaikan ja metsäpinta-alan mukaisesti Metsänomistaja 2020 -tutkimus­aineistoon perustuen.

    Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2024.

    Lisää aiheesta
    • ”Toisten mielipiteiden vääräksi todistaminen ei ole paras tapa saada tavoitteilleen hyväksyttävyyttä”, Eveliina Pokela sanoo.

      Metsäpolitiikka | Päättäjien Metsäakatemian johtaja Eveliina Pokela toivoo suvaitsevuutta metsäkeskusteluun ‒ ”Tavoitteenamme on koota yhteen metsää eri tavalla lähestyviä ihmisiä”

      Tilaajalle
    • Ilari Pirttilän mielestä metsäammattilaisten pitäisi lähteä somekeskusteluun rohkeammin.

      Metsäteollisuus | Miksi metsäammattilaisten ääni ei kuulu luontokeskustelussa? Näin vastaa Metsämiesten säätiön Ilari Pirttilä MT Livessä

    • Metsänomistajien mielestä nykyinen metsäkeskustelu hyödyttää lähinnä ympäristöjärjestöjä.

      Metsä | Metsänomistajat ovat tyytymättömiä metsäkeskusteluun − vain ympäristöjärjestöt hyötyvät

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin