”Valtion mailla ja vesillä voisi olla paljon isompi merkitys sille, että Suomeen saadaan uusia investointeja”, sanoo Päivi Huotari

Toimit kolme vuotta Metsähallituksen hallituksen puheenjohtajana. Mikä oli tärkein tehtäväsi?

Kolmeen vuoteen mahtui monia isoja hankkeita. Edistimme uusiutuvan energian investointeja monilla isoilla tuulivoimahankkeilla ja kilpailutimme Suomen ensimmäisen avomerialueen tuulivoimapuiston. Laadimme Pohjois-Pohjanmaan–Kainuun, Etelä-Suomen ja merialueiden luonnonvarasuunnitelmat. Alueellisilla luonnonvarasuunnitelmilla sovitetaan yhteen kestävät hakkuut sekä monimuotoisuus-, virkistys- ja ilmastotavoitteet.

Taloudellisten arvojen ja luonnonarvojen yhteensovittaminen on Metsähallituksen työn ydintä, ja se näkyy vahvasti hallituksen toiminnassa. Erityispiirteen hallituksen työhön tuo se, että Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka toiminnasta on säädetty laissa. Ohjausta tulee lisäksi eduskunnasta, maa- ja metsätalousministeriöstä ja ympäristöministeriöstä.

Miten Metsähallituksen toimintaan kohdistuvat ristikkäiset yhteis­kunnalliset paineet näkyvät hallituksen työssä?

Asioiden yhteensovittaminen tapahtuu pääosin normaalina työnä Metsähallituksen sisällä, mutta myös hallituksessa pyritään löytämään koko yhteiskunnan kannalta mahdollisimman hyvä kokonaisratkaisu. Hallituksessa on liiketalouden, hallinnon sekä metsä- ja ympäristöalan osaamista, ja asioista keskustellaan rakentavasti.

Mitkä ovat Metsähallituksen viime vuonna laaditun uuden strategian keskeiset kohdat?

Strategia vuosille 2024–2028 edistää vihreää kasvua sekä ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Vihreää kasvua haetaan biotalouden puolelta metsien parempana kasvuna sekä uusiutuvaa energiaa lisäämällä. Valtion metsien hiilinieluja halutaan kasvattaa. Luonnon ja ihmisten hyvinvointia edistetään monimuotoisuutta lisäämällä ja ilmastonmuutosta hillitsemällä.

Metsähallituksen metsätalouspuoli tuottaa hyvin, mutta luonto­palveluista joudutaan leikkaamaan. Onko tämä järkevää?

Metsähallituksen rahoitus on hyvin tarkasti eriytetty. Liiketoimintapuolen hyvääkään tulosta ei voida hyödyntää luontopalveluiden puolella. Luontopalveluiden pitää sopeutua siihen raamiin, joka valtion budjetissa on tähän tarkoitukseen kohdistettu.

Supistamiset eivät ole koskaan helppoja päätöksiä. Olemme kuitenkin koettaneet löytää sellaisia säästökohteita, jotka haittaavat tärkeintä tehtäväämme mahdollisimman vähän. Retkeilymahdollisuudet ja luonnon monimuotoisuustyö halutaan edelleen turvata, sen sijaan rakennuskantaa karsitaan.

Millaista käytännön yhteis­työtä teitte pääjohtaja Juha S. Niemelän kanssa?

Yhteistyö oli mutkatonta ja tiivistä. Metsähallitus on julkisuudessa esillä milloin mistäkin näkökulmasta, ja puheenjohtajalla on tarvetta saada lisätietoa puheena olevista asioista. Hallituksessa tiedonvaihtoa käytiin aktiivisesti myös kokousten välillä. Myös yhteistyö luontopalvelujohtajan kanssa on ollut tiivistä, koska luontopalvelut ovat niin oleellinen osa Metsähallituksen toimintaa.

Mitkä ovat suurimmat haasteet kiinteistökehityksen puolella?

Markkinatilanne on suhdanteen takia haastava. Kiinteistöjen kysyntä on tällä hetkellä melko vähäistä korkojen ja kustannusten nousun vuoksi.

Positiivista virettä tuo se, että vapaa-ajan tonttien kysyntä on viime aikoina vilkastunut erityisesti Lapissa. Myös yritysten kiinnostus niin matkailutontteihin kuin erilaisiin vihreän siirtymään hankkeisiin on kasvussa.

Miten perustelet 1 400 hehtaarin metsäalueiden myynnin datakeskuksille?

Varmistimme viranomaisilta, että myytävillä alueilla ei ole suojeltavia luontoarvoja, jotka estäisivät luovutuksen. Saamme datakeskusten kautta Suomeen valtiontalouden kannalta tärkeitä investointeja. Toivotaan, että ulkomaisia investoijia tulee Suomeen vielä lisää.

Metsähallituksessa nähdään, että valtion mailla ja vesillä voisi olla paljon isompikin merkitys sille, että Suomeen saadaan uusia investointeja ja uusiutuvaa energiaa, ja siellä etsitään uusia alueita tuulivoimakehitykseen tai vaikkapa datakeskushankkeisiin.

Metsähallituksen johtajien bonuspalkkaus aiheutti viime vuonna kriittistä keskustelua. Jatkuuko tulospalkkaus samoilla perusteilla?

Tulospalkkausjärjestelmä jatkuu, ja kriteerit mietitään vuosittain uudelleen. Keskeisimmät osat kriteereissä ovat tuloksellinen ja kustannustehokas toiminta, luonnon monimuotoisuustavoitteet sekä asiakaskokemukseen ja henkilöstön tyytyväisyyteen liittyvät tavoitteet. Palkitsemistavoitteet noudattavat strategisia linjauksia. Ne eivät perustu pelkästään liiketaloudelliseen tulokseen.

Valtion vanhoja ja luonnontilaisia metsiä inventoidaan parhaillaan. Mitä sen jälkeen tapahtuu?

Valtioneuvosto vahvisti maaliskuussa kansalliset vanhojen metsien kriteerit. Metsähallituksen pitää peilata oman, vuoteen 2026 jatkuvan inventointinsa tuloksia valtioneuvoston asettamiin kriteereihin ja tehdä sen perusteella valtioneuvostolle esitys suojeluun siirrettävistä alueista. Inventointi on iso urakka ja työllistää kymmeniä henkilöitä. Tässä vaiheessa olemme arvioineet, että suojeluun tulisi 80 000–100 000 hehtaaria uusia alueita.

Kuinka Metsähallitus toteuttaa Euroopan unionin määräämää ennallistamista?

Teimme viime vuonna ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia suojelualueilla ja monikäyttömetsissä yli 11 000 hehtaarilla. Näihin sisältyi muun muassa soiden ennallistamista, kulotusta sekä paahdeympäristöjen, lehtojen ja perinnebiotooppien hoitoa. Lisäksi kunnostettiin 41 kilometriä virtavesiä. Virtavesien kunnostamiseen ja vesien hoitoon panostetaan jatkossa enemmän.

Suomessa valmistellaan parhaillaan EU:n ennallistamisasetuksen kansallista toimeenpanosuunnitelmaa, ja tässä työssä Metsähallitus on mukana.

Voisivatko kaikki valtion monikäyttömetsät olla sekä PEFC- että FSC-sertifioituja?

Valtion metsät ovat tällä hetkellä kokonaisuudessaan PEFC-sertifioituja. FSC-sertifikaattia on aika ajoin pohdittu, mutta ainakaan tähän mennessä toista sertifikaattia ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi. FSC vaatisi lisäponnisteluja, ja FSC-sertifioidulle puulle pitäisi saada lisähintaa. Tällä hetkellä lisähinta ei ole ollut riittävän kannustava.

Metsähallituksella on ollut jo 30 vuotta oma metsienkäsittelyn ympäristöopas, jossa on osittain tiukempiakin vaatimuksia kuin kummassakaan sertifikaatissa.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Käyn joka ilta kävelylenkillä lähimetsässäni Espoossa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2025.