PTT kannustaa kasvattamaan metsistä saatavaa kokonaishyötyä

Pellervon taloustutkimus PTT näkee metsät yhtä aikaa talouden, ilmaston, luonnon ja maaseudun voimavarana. Seuraavan hallituksen tehtävänä on metsien tuoman kokonaishyödyn kasvattaminen.

PTT:n mukaan metsistä käytävä keskustelu on liian pitkään rakentunut vastakkainasettelulle, jossa talouskäyttö ja luonnonsuojelu nähdään kilpailevina tavoitteina. Tutkimusjohtaja Paula Hornen mukaan tällainen ajattelu ei enää vastaa nykyisiä tarpeita.

”Metsiin kohdistuu valtavasti eri tavoitteita. Niiden odotetaan tuottavan vientituloja ja työtä, mutta samalla vahvistavan hiilinieluja, ylläpitävän luonnon monimuotoisuutta sekä tarjoavan virkistystä”, Horne sanoo.

PTT näkee puurakentamisen edistämisessä edelleen suuria mahdollisuuksia. Kuva: PasiLeino

PTT:n mukaan metsäalan pitäisi alkaa tavoitella taloudellista hyötyä ennen kaikkea metsien hyvästä kasvusta, korkeasta jalostusasteesta ja uusista liiketoimintamahdollisuuksista.

Tuota ei kuitenkaan pitäisi tehdä luonnon kustannuksella.

Tutkimuslaitos esittää seuraavan hallitusohjelman perustaksi viittä kokonaisuutta. Ensimmäinen niistä on aktiivinen metsänhoito, jolla turvataan metsien kasvu, terveys ja ilmastonkestävyys. Samalla ympäristövelvoitteiden toteutuksen pitäisi olla nykyistä oikeudenmukaisempaa ja vaikuttavampaa.

PTT painottaa myös yksityisen rahoituksen merkitystä luonnon tilan parantamisessa. Julkinen raha ei yksin riitä ennallistamiseen tai luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen, joten rinnalle tarvitaan toimivia luonnonarvomarkkinoita.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa uusia markkinoita hiili-, luonto- ja vesistöhyödyille.

Metsänomistajien kannustimien pitää sopia erilaisiin tavoitteisiin. Yksi metsänomistaja voi painottaa puuntuotantoa, toinen luonnonhoitoa tai hiilinieluja.

Myös EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoon tutkimuslaitos vaatii malttia. Yksityismaiden käyttörajoitusten pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen ja täysimääräisiin korvauksiin.

Lisäksi ennallistamisen tulisi tukea maaseudun yrittäjyyttä eikä heikentää sitä.

Metsäekonomisti Marjo Maidellin mukaan sekä ympäristötoimien että metsätalouden hyväksyttävyys riippuu siitä, kokevatko ihmiset ratkaisujen olevan reiluja.

”Ympäristöpolitiikan hyväksyttävyys vahvistuu, kun toimet ovat vaikuttavia, kustannukset jaetaan reilusti ja maaseudun toimeentulo huomioidaan”, Maidell sanoo.

Puun käyttöä pitäisi ohjata korkean jalostusarvon tuotteisiin. Erityisesti puurakentamisessa ja biopohjaisissa rakennustuotteissa on kasvumahdollisuuksia.

PTT muistuttaa, että metsät ovat Suomelle enemmän kuin raaka-ainelähde. Ne ovat samalla työllisyyden, huoltovarmuuden, luonnon monimuotoisuuden ja maaseudun elinvoiman perusta.

”Talouden ja luonnon näkökulmien yhteensovittaminen ei ole este Suomen menestykselle. Se on mahdollisuus rakentaa kilpailuetu”, Horne tiivistää.