

Suomi auttaa Ukrainaa kehittämään metsäosaamistaan. Luonnonvarakeskuksella (Luke) ja Suomen metsäkeskuksella on alkanut kolmivuotinen hanke, jossa pyritään vahvistamaan Ukrainan puuperäistä energiantuotantoa ja kehittämään metsävaratiedon keräämistä.
Suomella on myös mielenkiintoinen näköalapaikka koko Ukrainan metsätalouden ja -teollisuuden kehittämiseen. Suomalaisen East Officen toimitusjohtaja Janne Harjunpää nimitettiin viime vuonna Ukrainan valtion metsäyhtiön hallitukseen. Valtio omistaa noin 86 prosenttia Ukrainan metsistä.
Luken ryhmäpäällikkö Pasi Poikonen toteaa, että energiantuotanto on Ukrainan yhteiskunnan toiminnan kannalta olennaista ja järkevä prioriteetti. Sitä varten puunhankintaketju ja energiantuotanto on rakennettava uudestaan.
Lukella on pitkä kokemus etenkin itäisen Euroopan maiden metsätalouden kehittämisessä. Poikonen on osallistunut alan kehitystyöhön Baltiassa, Puolassa, Romaniassa ja Slovakiassa. Yhteistyössä ovat olleet mukana Ruotsi ja Saksa.
”Meillä on standardoitu mallikehikko, jota voi käyttää eri maissa. Siihen kuuluu toimiva puunhankintaketju, jossa otetaan huomioon keskeiset teknis–taloudelliset kysymykset. Myös ympäristöarvot ja kestävän kehityksen edistäminen ovat mukana.”
Poikosen mukaan Ukrainan metsätaloudessa on suomalaisin silmin katsottuna paljon kehittämistä. Ukrainassa maataloussektori on ollut metsätaloutta suurempi. Maassa ei ole sellaisia metsäjättejä kuin muualla Euroopassa.
”Ukrainalaiset itse miettivät, mitä he haluavat lähteä kehittämään.”
Ukrainan metsävaratiedon kehittämistä tukee Metsäkeskus, joka valottaa kokonaisuutena mitä pitää ottaa huomioon, kun metsävaratietoa aletaan koostaa.
”Puhutaan koko toimintaympäristöstä alkaen lainsäädännöstä. Olemme luvanneet olla muotoilemassa ukrainalaisille tiekarttaa, jossa kuvataan etenemistä vaihe vaiheelta”, Metsäkeskuksen hankepäällikkö Leena Leskinen kertoo.
Metsäkeskus ehdottaa, että metsävaratiedot inventoitaisiin kaukokartoituksella. Saatu aineisto mahdollistaisi tarkan suunnittelun ja läpinäkyvät puunhankintaketjut, jotka todentavat puun alkuperän.
”Tämä osaltaan parantaisi Ukrainan EU-jäsenkelpoisuutta, sillä se estäisi laittomia hakkuita”, Leskinen sanoo.
”Kerromme ukrainalaisille mahdollisuuksista, ja he itse miettivät, mitä haluavat lähteä kehittämään.”
Leskinen sanoo, että ukrainalaiset kuuntelevat herkällä korvalla suomalaisten kokemuksia, koska olemme nousseet samanlaisesta tilanteesta, jossa he nyt ovat.
Ukrainalla tuntuu olevan korkeat tavoitteet metsäsektorin suhteen, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Paanukoski.
”Ukraina on jo alkanut kehittää aktiivisesti valtion metsähallintoa. Sadat pienet valtion metsäfirmat on yhdistetty yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi”, Paanukoski toteaa.
Valtion metsävarojen saaminen yhteen yhtiöön vähentää korruptioriskiä.
”Jos Ukraina haluaa EU:n jäseneksi, tällaiseen on kiinnitettävä huomiota.”
Paanukoski näkee Ukrainan metsätaloudessa paljon mahdollisuuksia. Maa onkin tällä hetkellä Suomen kahdenvälisen metsäyhteistyön painopistealueita.
Suomi rahoittaa Ukrainan metsäyhteistyöhanketta miljoonalla eurolla.
”Miinanraivaukseen voisi saada apua kauko-ohjattavista metsäkoneista.”
East Officen toimitusjohtaja Janne Harjunpää vastaa puhelimeen sattumalta juuri Kiovasta palatessaan.
”Ukrainan valtio pitää metsäomaisuutensa. Siellä on perustuslain tasoisena normina, että metsät kuuluvat kansalle”, hän toteaa. Valtion metsät eivät siis ainakaan näillä näkymin mene myyntiin.
Valtion metsäyhtiö Forests of Ukraine hakkaa puuta toistakymmentä miljoonaa kuutiota vuodessa. Kaikki puu käytetään Ukrainassa, sillä maassa on pyöreän puun vientikielto.
”Metsiä pyritään käyttämään ja hoitamaan mahdollisimman ammattimaisesti. Noudatetaan normistoja, miten puuta hakataan. Metsät uudistetaan istuttamalla. Meillä on omia taimikasvattamoja. Pyritään samantyyppiseen metsätalouteen kuin Suomessa”, Harjunpää kuvailee.
Metsäteollisuus perustuu sahoihin, joita Ukrainassa on 100–200.
”Ei yhtä timmejä kuin Suomessa, mutta puunjalostustoiminta on merkittävää. Markkinoille on tullut myös itävaltalaistoimijoita.”

Ukrainan metsät kärsivät merkittävästi sodan tuhoista. Luken Pasi Poikonen kertoo kuulleensa metsäviranomaisilta arvioita, että tuhoja olisi aiheutunut 20–30 prosentille metsäpinta-alasta.
Kokouksessa, johon Harjunpää juuri osallistui, kerrottiin, että miinoja on noin 400 000 metsähehtaarilla. Niiden raivaaminen perinteisin keinoin kestäisi jopa vuosikymmeniä.
”Kerroin, että miinanraivaukseen voisi saada apua kauko-ohjattavista metsäkoneista. Teräslevyillä suojattuina ne kestävät jalkaväkimiinojen räjähdykset. Tästä on juuri pilottiprojekti vireillä suomalaisten metsäkonevalmistajien kanssa”, Harjunpää sanoo.
Lisäksi metsiä on palanut valtavia määriä. Metsäpaloja on syttynyt niin pommituksista kuin räjähtelevistä miinoista. Paloja ovat kiihdyttäneet kuumuus, kuivuus ja tuulet.
Ukrainassa on metsää yli kymmenen miljoonaa hehtaaria eli noin 16 prosenttia maan pinta-alasta.
Ukraina on metsäpinta-alaltaan Euroopan yhdeksänneksi metsäisin maa.
Valtio omistaa metsistä noin 86 prosenttia, kunnat 13 prosenttia ja yksityiset vajaan prosentin.
Ukrainan metsävarat ovat noin 2,1 miljardia kuutiometriä. Vuosittainen kasvu on noin 35 miljoonaa kuutiota.
Yleisimmät puulajit ovat mänty, tammi, kuusi, koivu, pyökki, jalava ja lehmus.
Metsät painottuvat Ukrainan luoteis- ja länsiosiin, etenkin Karpaattien vuoristoon ja lähialueille.
Suurin osa sodan vaurioittamista metsistä sijaitsee itäisessä Ukrainassa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
