• Pelastuskoiratoiminnassa yhdistyvät koiraharrastus ja ihmisten auttaminen. Kuvassa Reetta Koposen Muru-koira harjoituksissa pelastuskoiraradalla.
    Pelastuskoiratoiminnassa yhdistyvät koiraharrastus ja ihmisten auttaminen. Kuvassa Reetta Koposen Muru-koira harjoituksissa pelastuskoiraradalla. Kuva: Johannes Tervo

    Käykö mikä tahansa koira pelastustehtäviin? Tietyt ominaisuudet ratkaisevat

    Pelastuskoirat ovat korvaamattomia apureita, jotka etsivät kadonneita tarkalla hajuaistillaan ja monipuolisella koulutuksellaan. Koirakon saumaton yhteistyö ja koiran luonnolliset kyvyt ovat vaativissa tehtävissä avain menestykseen.
    Tilaajalle
    Metsä|Lemmikit
    11.8.202411:00
    Anniina Jokinen & Annika Hirvelä

    Pelastuskoiraksi soveltuvat monenlaiset koirat. Rodulla ei ole väliä, mutta sopivin on keskikokoinen, pitkähköraajainen, terverakenteinen, sopusuhtainen ja normaalisti liikkuva yksilö.

    ”Pelastuskoiran tulisi lähtökohtaisesti pystyä vaivatta liikkumaan erilaisissa maastoissa pitkäkestoisesti työskennellen”, kertoo pelastuskoiratoiminnan suunnittelija Kirsi Liikanen palveluskoiraliitosta.

    Koiran turkin olisi hyvä olla mahdollisimman säänkestävä. Koiran pitää olla normaalipainoinen ja hyväkuntoinen. Kuvassa Virpi Kankaisen Metku vauhdissa pelastuskoiraradalla.
    Koiran turkin olisi hyvä olla mahdollisimman säänkestävä. Koiran pitää olla normaalipainoinen ja hyväkuntoinen. Kuvassa Virpi Kankaisen Metku vauhdissa pelastuskoiraradalla.  Kuva: Johannes Tervo

    ”Pelastuskoiralle tärkeitä luonteenpiirteitä ovat aktiivisuus, ongelmanratkaisukyky- ja halu, tietynlainen uteliaisuus, haasteista nauttiminen eli taistelutahto. Olennaista on myös sopiva itsenäisyys, rohkeus, sinnikkyys sekä luontainen halu toimia ihmisen kanssa”, Liikanen sanoo.

    ”On eduksi, mikäli koira aidosti pitää ihmisistä ja on heidän seurassaan täysin rento. Kaikenlainen ylireagointi toisia koiria kohtaan on pelastuskoiralle haitaksi.”

    Parhaimmillaan pelastuskoira on neutraalin välinpitämätön ja sillä on korkea häiriönsietokyky.

    Alustavarmuus on tärkeä ominaisuus etenkin sortumaetsintäkoirille. Kuvassa Johanna Muurisen Sokka-koira harjoituksissa radalla.
    Alustavarmuus on tärkeä ominaisuus etenkin sortumaetsintäkoirille. Kuvassa Johanna Muurisen Sokka-koira harjoituksissa radalla.  Kuva: Johannes Tervo

    ”Pelastuskoiralla tarkoitetaan koulutettua, vaadittavat kokeet hyväksytysti läpäissyttä ja Virta-käyttöönottotarkastettua koiraa, jota tarvittaessa käytetään apuna poliisijohtoisessa kadonneen henkilön etsinnässä”, Liikanen kertoo.

    ”Koira ja koiranohjaaja muodostavat työparin, eli koirakon, joten on tärkeää, että koira on ohjaajansa itse kouluttama ja koiranohjaaja on se henkilö, joka on vienyt koiran tasokokeissa eteenpäin.”

    Koira ja koiranohjaaja muodostavat työparin, eli koirakon. Koiran tulee olla ohjaajansa kouluttama. Kuvassa koirakko Satu Jore ja Peto.
    Koira ja koiranohjaaja muodostavat työparin, eli koirakon. Koiran tulee olla ohjaajansa kouluttama. Kuvassa koirakko Satu Jore ja Peto. Kuva: Johannes Tervo

    Pelastuskoira hyödyntää etsinnöissä tarkkaa hajuaistiaan ja luontaista kykyään hyödyntää sekä ilma- että maavainua. Maavainulla koira etsii jalanjälkiä eli jäljittää. Ilmavainulla koira voi sopivissa olosuhteissa haistaa kohteen jopa useiden satojen metrien päästä.

    ”Pelastuskoira opetetaan myös reagoimaan kadonneelta mahdollisesti pudonneisiin, etsinnän kannalta ratkaiseviin esineisiin.”

    Pelastuskoiria käytetään enimmäkseen maastoetsinnöissä, mutta etenkin eteläisessä Suomessa myös taajamaetsinnöissä tai lähimetsissä.

    Koiria erikoiskoulutetaan myös etsimään ihmisiä sortumista. Satu Joren Peto on löytänyt etsittävän harjoitusradalta.
    Koiria erikoiskoulutetaan myös etsimään ihmisiä sortumista. Satu Joren Peto on löytänyt etsittävän harjoitusradalta.  Kuva: Johannes Tervo

    Vuonna 2023 Suomessa oli 370 hälytysryhmien koiranohjaajaa ja apuohjaajaa. Hälytyskoiria oli 79.

    ”Harrastajia on kuitenkin moninkertainen määrä. Osalle toiminta on mukava liikunnallinen ja luonnonläheinen harrastus, jossa on mahdollisuus auttaa”, Liikanen sanoo.

    ”Kaikista ei tarvitse tulla hälytysryhmäläisiä. Koska koirien koulutus näihin tehtäviin on vahvasti ryhmätyötä, on jokaisen panos todella tärkeä.”

    Suomen pelastuskoiraliitto järjestää vuosittain valtakunnallisia pelastuskoiraleirejä, joissa järjestetään monipuolista toimintaa harrastelijoille. Leireillä valmistaudutaan kokeisiin ja harjoitellaan.

    Tänä vuonna leiri järjestettiin Lapualla Wanhassa Karhumäessä. Reetta Koposen Muru harjoituksissa pelastuskoiraradalla. Vasemmalta etsittävänä ollut Jaana Nikulainen, Reetta Koponen ja kouluttaja Anu Kippola.
    Tänä vuonna leiri järjestettiin Lapualla Wanhassa Karhumäessä. Reetta Koposen Muru harjoituksissa pelastuskoiraradalla. Vasemmalta etsittävänä ollut Jaana Nikulainen, Reetta Koponen ja kouluttaja Anu Kippola. Kuva: Johannes Tervo

    Leirillä tänä vuonna oli yhteensä noin 50 koirakkoa. Kouluttajana toimiva Matti Hautala kertoo, että osallistujia löytyi aina aloittelijoista kokeneempiin harrastajiin.

    ”Täällä aloittelijat opastetaan alkuun ja kokeneempia koiria haastetaan.”

    Matti Hautala on ollut pelastuskoiratoiminnassa mukana noin 20 vuotta ja toimii tällä hetkellä tuomarina. Kuvassa Hautala ja pelastuskoira-ammattilainen belgianpaimenkoira malinois Suhteellisen Metka ”Minttu”.
    Matti Hautala on ollut pelastuskoiratoiminnassa mukana noin 20 vuotta ja toimii tällä hetkellä tuomarina. Kuvassa Hautala ja pelastuskoira-ammattilainen belgianpaimenkoira malinois Suhteellisen Metka ”Minttu”. Kuva: Johannes Tervo

    Etsintöihin poliisin avuksi Hautalan mukaan kutsutaan hieman alueesta riippuen 10–20 kertaa vuodessa.

    Leirillä aloittelijana mukana ollut Päivi Puhakka on osallistunut moniin etsintöihin vapaaehtoisena ja toivoisi, että saisi rinnalleen myös virkakoiran. Tänä syksynä hän tähtää saksanpaimenkoiransa Mimmin kanssa ensimmäisiin kokeisiin.

    Hautala kaipaa koirienharrastajille uusia maastoja ja peltoja.

    ”Meidän jäljiltämme ei jää maastoon mitään. Päinvastoin me keräämme muidenkin roskat. Minkälainen maasto vain käy, sillä ihminen menee kadotessaan mitä oudoimpiin paikkoihin.”

    Hautala toivoo, että maastonomistajat suhtautuisivat pelastuskoiraharrastajiin positiivisesti. Kuvassa Hautalan pari Suhteellisen Metka ”Minttu”.
    Hautala toivoo, että maastonomistajat suhtautuisivat pelastuskoiraharrastajiin positiivisesti. Kuvassa Hautalan pari Suhteellisen Metka ”Minttu”. Kuva: Johannes Tervo

    Leirillä mukana olleet Kristiina Tarttio, Anniina Kiikala ja Lea Kilpeläinen avasivat pelastuskoiratoiminnan haasteita ja parhaita puolia.

    Lea Kilpeläinen on ollut mukana toiminnassa 90-luvulta ja totesi uuden koiran tuovan aina omia koetuksiaan. Kuvassa Kilpeläisen labradorinnoutaja Alli harjoitusradalla.
    Lea Kilpeläinen on ollut mukana toiminnassa 90-luvulta ja totesi uuden koiran tuovan aina omia koetuksiaan. Kuvassa Kilpeläisen labradorinnoutaja Alli harjoitusradalla. Kuva: Johannes Tervo

    ”Haluaisin oppia, miten viedä porukkaa eteenpäin ja auttaa kaveria koiran kanssa”, Kilpeläinen kertoo.

    Tarttio ja Kiikala nostavat esiin käytännön haasteita, kuten ajanhallinnan ja talven tuomat haasteet maastoon kulkemisessa. He myös muistuttavat, että toiminnassa tehdään töitä eläimen kanssa, mikä ei ole helppoa.

    Naiset korostavat innostuksen taustalla olleen halu antaa oma panoksensa yhteiskunnan hyödyksi. Suhteen luominen omaan lemmikkiin ja yhteinen tekeminen ovat yksiä harrastuksen hienoimmista puolista.

    Moni koiraharrastaja nauttii luonnossa liikkumisesta ja korostaa pelastuskoiratoiminnan yhteisöllisyyttä. Reetta Koposen Muru harjoituksissa pelastuskoiraradalla. Murun perässä kouluttaja Anu Kippola (vas.) ja Reetta Koponen.
    Moni koiraharrastaja nauttii luonnossa liikkumisesta ja korostaa pelastuskoiratoiminnan yhteisöllisyyttä. Reetta Koposen Muru harjoituksissa pelastuskoiraradalla. Murun perässä kouluttaja Anu Kippola (vas.) ja Reetta Koponen. Kuva: Johannes Tervo

    ”Kaikki lähtee siitä, että omistajalla ja koiralla on toimiva suhde ja hyvä yhteistyö. Molemmilla on oltava kivaa yhdessä riippumatta siitä, mitä harjoitellaan”, Hautala tiivistää toiminnan ytimen.

    Lisää aiheesta
    • Noutavan koiran käyttö kuuluu vastuulliseen metsästykseen.

      Erä | Korvaamaton apuri ja ystävä

      Tilaajalle
    • Rescue-taustaisen Ulpun perimässä on todennäköisesti ainakin saksanpaimenkoiraa ja laikaa.

      Lemmikit | Koirasta on apua jopa kantarellimetsässä – näin apurista koulitaan sienituntija muutamassa kuukaudessa

      Tilaajalle
    • Tämä koira suorittaa noutoa mielellään, iloisesti ja nopeasti.

      Erä | Vanhat tavat joutavat romukoppaan – kouluta koiraasi sen omilla ehdoilla

    • Koira saa ampiaisen piston yleensä kuonoonsa.

      Lemmikit | Ampiaisen pisto voi olla pahimmillaan jopa hengenvaarallinen allergiselle lemmikille − näin pistoksen oireita voi lievittää

    • Reetta Kangaslampi on unelmatyössään pystyessään yhdistämään koiraharrastuksensa metsänhoidon tutkimukseen.

      Metsänhoito | ”Koira havaitsee kirjanpainajat huomattavasti aikaisemmin kuin ihminen, drooni tai satelliitti” ‒ Loitsu oppi tunnistamaan tuholaiset kolmessa kuukaudessa

      Tilaajalle
    • Koiran voi kloonata noin 50 000 dollarilla. Arkistokuva.

      Lemmikit | Lemmikkien kloonauksen suosio kasvaa − hintakaan ei ole tähtitieteellinen

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle