
Pelastuskoiraksi soveltuvat monenlaiset koirat. Rodulla ei ole väliä, mutta sopivin on keskikokoinen, pitkähköraajainen, terverakenteinen, sopusuhtainen ja normaalisti liikkuva yksilö.
”Pelastuskoiran tulisi lähtökohtaisesti pystyä vaivatta liikkumaan erilaisissa maastoissa pitkäkestoisesti työskennellen”, kertoo pelastuskoiratoiminnan suunnittelija Kirsi Liikanen palveluskoiraliitosta.

”Pelastuskoiralle tärkeitä luonteenpiirteitä ovat aktiivisuus, ongelmanratkaisukyky- ja halu, tietynlainen uteliaisuus, haasteista nauttiminen eli taistelutahto. Olennaista on myös sopiva itsenäisyys, rohkeus, sinnikkyys sekä luontainen halu toimia ihmisen kanssa”, Liikanen sanoo.
”On eduksi, mikäli koira aidosti pitää ihmisistä ja on heidän seurassaan täysin rento. Kaikenlainen ylireagointi toisia koiria kohtaan on pelastuskoiralle haitaksi.”
Parhaimmillaan pelastuskoira on neutraalin välinpitämätön ja sillä on korkea häiriönsietokyky.

”Pelastuskoiralla tarkoitetaan koulutettua, vaadittavat kokeet hyväksytysti läpäissyttä ja Virta-käyttöönottotarkastettua koiraa, jota tarvittaessa käytetään apuna poliisijohtoisessa kadonneen henkilön etsinnässä”, Liikanen kertoo.
”Koira ja koiranohjaaja muodostavat työparin, eli koirakon, joten on tärkeää, että koira on ohjaajansa itse kouluttama ja koiranohjaaja on se henkilö, joka on vienyt koiran tasokokeissa eteenpäin.”

Pelastuskoira hyödyntää etsinnöissä tarkkaa hajuaistiaan ja luontaista kykyään hyödyntää sekä ilma- että maavainua. Maavainulla koira etsii jalanjälkiä eli jäljittää. Ilmavainulla koira voi sopivissa olosuhteissa haistaa kohteen jopa useiden satojen metrien päästä.
”Pelastuskoira opetetaan myös reagoimaan kadonneelta mahdollisesti pudonneisiin, etsinnän kannalta ratkaiseviin esineisiin.”
Pelastuskoiria käytetään enimmäkseen maastoetsinnöissä, mutta etenkin eteläisessä Suomessa myös taajamaetsinnöissä tai lähimetsissä.

Vuonna 2023 Suomessa oli 370 hälytysryhmien koiranohjaajaa ja apuohjaajaa. Hälytyskoiria oli 79.
”Harrastajia on kuitenkin moninkertainen määrä. Osalle toiminta on mukava liikunnallinen ja luonnonläheinen harrastus, jossa on mahdollisuus auttaa”, Liikanen sanoo.
”Kaikista ei tarvitse tulla hälytysryhmäläisiä. Koska koirien koulutus näihin tehtäviin on vahvasti ryhmätyötä, on jokaisen panos todella tärkeä.”
Suomen pelastuskoiraliitto järjestää vuosittain valtakunnallisia pelastuskoiraleirejä, joissa järjestetään monipuolista toimintaa harrastelijoille. Leireillä valmistaudutaan kokeisiin ja harjoitellaan.

Leirillä tänä vuonna oli yhteensä noin 50 koirakkoa. Kouluttajana toimiva Matti Hautala kertoo, että osallistujia löytyi aina aloittelijoista kokeneempiin harrastajiin.
”Täällä aloittelijat opastetaan alkuun ja kokeneempia koiria haastetaan.”

Etsintöihin poliisin avuksi Hautalan mukaan kutsutaan hieman alueesta riippuen 10–20 kertaa vuodessa.
Leirillä aloittelijana mukana ollut Päivi Puhakka on osallistunut moniin etsintöihin vapaaehtoisena ja toivoisi, että saisi rinnalleen myös virkakoiran. Tänä syksynä hän tähtää saksanpaimenkoiransa Mimmin kanssa ensimmäisiin kokeisiin.
Hautala kaipaa koirienharrastajille uusia maastoja ja peltoja.
”Meidän jäljiltämme ei jää maastoon mitään. Päinvastoin me keräämme muidenkin roskat. Minkälainen maasto vain käy, sillä ihminen menee kadotessaan mitä oudoimpiin paikkoihin.”

Leirillä mukana olleet Kristiina Tarttio, Anniina Kiikala ja Lea Kilpeläinen avasivat pelastuskoiratoiminnan haasteita ja parhaita puolia.

”Haluaisin oppia, miten viedä porukkaa eteenpäin ja auttaa kaveria koiran kanssa”, Kilpeläinen kertoo.
Tarttio ja Kiikala nostavat esiin käytännön haasteita, kuten ajanhallinnan ja talven tuomat haasteet maastoon kulkemisessa. He myös muistuttavat, että toiminnassa tehdään töitä eläimen kanssa, mikä ei ole helppoa.
Naiset korostavat innostuksen taustalla olleen halu antaa oma panoksensa yhteiskunnan hyödyksi. Suhteen luominen omaan lemmikkiin ja yhteinen tekeminen ovat yksiä harrastuksen hienoimmista puolista.

”Kaikki lähtee siitä, että omistajalla ja koiralla on toimiva suhde ja hyvä yhteistyö. Molemmilla on oltava kivaa yhdessä riippumatta siitä, mitä harjoitellaan”, Hautala tiivistää toiminnan ytimen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
