Väheksytyt pajut ovat elintärkeitä pölyttäjille – ”Keväällä kukkiva raita vetää puoleensa kuin magneetti”
Pääsiäisenä pajut pääsevät paraatipaikalle, mutta muuten paju on usein se, josta halutaan eroon. Pajujen merkitys monimuotoisuudelle on kuitenkin suurempi kuin moni osaa arvata. Juttu on julkaistu alunperin maaliskuussa 2024.
Pajunkissat koristavat pääsiäispöytiä ainakin etelässä. Pohjoisessa pehmoiset kukintojen alut odottavat vielä lämpimämpiä ilmoja. Kuva: Markku VuorikariPehmeät ja pulleat pajunkissat eli pajunoksien kukintojen alut ovat varma kevään merkki.
Valtaosassa maata virvotaan palmusunnuntaina, mutta ainakin Etelä-Pohjanmaalla pääsiäisnoidat kolkuttelevat ovia lankalauantaina.
Värikkäät vitsat pääsevät pääsiäisenä paraatipaikalle, mutta muuten niillä on kehno maine. Pajukko on se, josta usein halutaan päästä eroon.
”Pajuihin on suhtauduttu väheksyvästi ja niitä raivataan aktiivisesti pois peltojen reunoilta, rannoilta ja metsistä. Usein liian tehokkaasti. Olisi hyvä pysähtyä pohtimaan pajujen merkitystä monimuotoisuudelle ja niistä hyötyville lajeille”, Suomen metsäkeskus kirjoittaa verkkouutisessaan.
Pajut kuuluvat samaan pajukasvien heimoon kuin haavat ja poppelit. Maailmassa on jopa 500 eri pajulajia, joista Suomessa esiintyy luontaisesti 19 lajia. Näistä puumaiseksi meillä kasvavat vain raita ja halava.
”Raita menestyy muista pajuista poiketen yleisesti kangasmailla ja usein samoilla kasvupaikoilla kuin metsiemme toinen monimuotoisuuden superpuulaji, haapa. Raidat ovat monimuotoisuudelle jopa merkittävämpiä kuin haavat”, uutisessa haastateltu luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen kertoo.
Raitojen lehtiä ja kukintoja käyttää ravintona yli 400 lajia, muun muassa perhoset, kuten häiveperhonen ja suruvaippa. Raatikaisen mukaan raitojen säilyttäminen talousmetsissä onkin varsinainen luontoteko.
”Keväällä kukkiva raita vetää puolensa pölyttäjiä kuin magneetti. Myös raidan runko tarjoaa niin eläessään kuin kuollessaan elinpaikan lukuisille hyönteisille, sammalille, jäkälille, sienille ja kääville. Yksi harvinaisista raidalla elävistä lajeista on raidantuoksukääpä.”
Nuorissa taimikoissa paju voi haitata taimien kasvua, jolloin sitä voidaan poistaa. Raatikaisen mukaan pajut menestyvät avoimissa paikoissa sekä kosteissa painanteissa, joissa taimettuminen on voinut jäädä heikommaksi. Näihin paikkoihin kannattaa jättää käsittelemätön suojatiheikkö. Pajupensaiden lisäksi suojatiheikköön voi jättää muuta puustoa ja etenkin pihlajaa, haapoja ja leppiä.
Nopeakasvuisina pajut sitovat tehokkaasti ravinteita ja puhdistavat vesiä etenkin ojanvarsilla ja rantametsissä.
”On monta hyvää syytä säilyttää pajupensaita sekä runkomaisia raitoja ja halavia metsissä. Pajujen yleisyyden vuoksi voi kuitenkin hyvällä omallatunnolla kerätä kimpun pajunkissoja koristamaan omaa pääsiäispöytää”, Raatikainen sanoo.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
