Tutkimme neljän ison sahayhtiön luvut – miinusmerkki katosi tuloksista

Itävaltalainen omistaja Binder Beteiligungs rohmuaa suokuokalla osinkoa kokonaan omistamastaan Binderholz Nordic Oy -sahayhtiöstä. Lieksassa ja Nurmeksessa toimiva tytäryhtiö yhtiö teki 4,3 miljoonan euron tilikauden tuloksen, mutta yrityksen hallitus esitti yhtiökokoukselle 15 miljoonan euron osinkoa.

Vuotta aiemmin suomalaisyhtiö ei maksanut omistajalleen osinkoa lainkaan. Tuloksen ylittävä 15 miljoonan euron osinko on mahdollinen, koska yhtiön taseessa on aiemmilta vuosilta kertyneitä jakokelpoisia varoja yli 77 miljoonaa euroa.

Binderholz on Euroopan suurin sahayhtiö. Se on vauhdittanut kasvuaan yritysostoilla.

Tutkimme neljän ison suomalaisen sahayhtiön ja -konsernin tulokset viime tilikaudella. Vertailussa ovat mukana Keitele Forest -konserni, Westas Group, Binderholz Nordic Oy ja Kuhmo Oy.

Jutusta puuttuvat Stora Enson ostama Junnikkala ja itävaltalaisten omistama Pölkky. Junnikkala on toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) pelkän tilintarkastuskertomuksen. Pölkyltä tiedot puuttuvat vielä kokonaan.

Neljästä yhtiöstä kolme paransi tulostaan ja Keitele Timber -konserni piti tuloksensa.

Miinusmerkki katosi vertailussa mukana olevien sahureiden tuloksista viime tilikaudella. Vuotta aiemmin tappiota tekivät Westas Group ja Kuhmo.

Kuhmon viime tilikauden voitolliseen tulokseen pitää kuitenkin tehdä pieni varaus, koska ennen tilinpäätössiirtoja tulos näytti 0,9 miljoonan euron tappiota. Vajaan miljoonan euron poistoeron muutoksella tuloslaskelman viimeinen rivi saatiin näyttämään 61 000 euron tilikauden voittoa.

Voitollinen tulos on lähtökohtaisesti ensimmäinen vaatimus liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta, mutta se ei vielä riitä. Tulosta pitäisi tehdä sen verran, että sitä jää myös toiminnan kehittämiseen. Jotkut sahapomot pitävät ohjenuorana 20 prosentin käyttökatetta.

Käyttökate kertoo varsinaisen liiketoiminnan kannattavuuden. Sen pitäisi riittää investointeihin, korkojen, lainojen, osinkojen ja verojen maksuun. Näiden neljän käyttökateprosentti oli 3,4–8,6 prosenttia. Vielä on matkaa 20 prosenttiin.

Matalin käyttökate oli Westaksella, korkein Keitele Forest -konsernilla.

Kuhmon mukaan ”puukustannuksen voimakas nousu vaikutti merkittävästi toimialan kannattavuuteen”. Keitele taas toteaa toimintakertomuksessaan, että ”tuotehintoja merkittävästi enemmän noussut raaka-aineen hinta ja jalostettujen puutuotteiden myyntihintojen lasku vaikuttivat negatiivisesti kannattavuuteen”.

Kaikkia jutun yhtiöitä yhdistää liikevaihdon kasvu. Se on saatu aikaan erilaisin tavoin.

Keiteleen liikevaihto nousi lähes kymmenen prosenttia ennen kaikkea volyymin kasvun ansiosta. Konserni toimitti sahatavaraa asiakkailleen 835 000 kuutiota. Se oli kuusi prosenttia enemmän kuin 2023.

Westas Group taas lisäsi liikevaihtoaan hintojen nostolla. Toimintakertomuksen mukaan myyntimäärä laski runsaat viisi prosenttia, mutta hinnat nousivat kymmenen prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti myös sivutuotteiden ja toimitetun energian hinnannousu.

Binderholzin liikevaihto nousi pääasiassa kysynnän kasvun ansiosta. Kuhmo repi lisäliikevaihtoa uuden pääsahalinjansa vauhdittamana. Yhtiön sahatavaran tuotanto nousi runsaaseen 417 000 kuutioon vuodessa. Se oli noin 60 000 kuutiota enemmän kuin vuonna 2023.

Isot sahaajat ovat vakavaraisia ja taseet ovat kunnossa. Useimpien omavaraisuusaste on yli 60 prosenttia. Niillä on puskuria ottaa iskuja vastaan ja toisaalta kehittää toimintaansa. Esimerkiksi Keitele Forest -konserni oli vuodenvaihteen tilanteen mukaan nettovelaton.

Suomeen on rakennettu uutta sahakapasiteettia ja nykyaikaistettu sahoja. Jutun neljän yhtiön yhteenlasketut investoinnit kuitenkin kutistuivat lähes kolmasosaan vuotta aiemmasta.

Eniten laskivat Keiteleen ja Kuhmon investoinnit. Keiteleen tapauksessa lasku on väliaikaista, sillä yhtiöllä on käynnissä 40 miljoonan uudistusohjelma Keiteleen sahalla.

Westas Groupissa on käynnistetty sukupolvenvaihdos. Huhtikuun yhtiökokous hyväksyi yhtiöjärjestyksen muutoksen, joka määrittelee hallituksen jäsenten enimmäismääräksi seitsemän varsinaista jäsentä.

Samainen kokous valitsi uusiksi hallituksen jäseniksi vuosina 1999 ja 2003 syntyneet Noora ja Siiri Kopran. Westaksen omistajan Pekka Kopran tyttäret tuovat nuorta näkemystä 1940–1960-luvuilla syntyneeseen mieskollegioon.