Norjalaistutkimus: Hirvet ahmivat metsien hiilinieluja

Yksi Norjan metsäisten osien suurimmista yksittäisistä hiilidioksidipäästöjen lähteistä on hirvi, todetaan Norjan tiede- ja teknologiayliopiston (NTNU) tiedotteessa.

Ilmastotutkijat ovat pitkään tienneet, että suuret nisäkkäät, kuten hirvet, vaikuttavat siihen, kuinka paljon maapallo lämpenee. Tarkkoja tutkimuksia ja numerotietoa ei kuitenkaan ole ollut. Nyt tutkijat pystyivät 11 vuoden kenttätutkimusten pohjalta arvioimaan asiaa.

Hirvet voivat vähentää hiilivarastoja määrän, joka vastaa jopa 60:ta prosenttia alueen vuotuisista fossiilisten polttoaineiden hiilipäästöistä, uusi tutkimus osoittaa.

"Oli yllättävää nähdä, kuinka paljon hirvet voivat vaikuttaa metsien kasvuun, hiilen kiertokulkuun ja ilmastojärjestelmään", toteaa Xiangping Hu, IndEcolin tutkija ja tutkimuksen toinen kirjoittaja tiedotteessa.

Hirvet edistävät ilmaston lämpenemistä ahmimalla suuhunsa metsien hiilinieluja. Hirvet syövät etenkin nuoria taimia, joista ei kehity koskaan hiiltä varastoivia isoja puita. Kasvutappiota tulee suuria määriä useampana vuotena. Aikuinen hirvi voi syödä 50 kiloa biomassaa päivässä. Kaikkiaan hirvet voivat syödä noin 10 prosenttia Norjan metsäteollisuuden korjuumäärästä.

Hirvet muuttavat samalla myös maanpinnan ominaisuuksia, kuten pinnan albedoa eli sitä, kuinka paljon auringon säteilyä heijastuu maan pinnasta takaisin ilmakehään. Metsä muuttuu hirvien ansiosta vahvemmin heijastaviksi, jolloin se viilentää ilmastoa.

Näillä kahdella vaikutuksella on taipumus kompensoida toisiaan, mutta alueelliset erot ovat suuria.

Tutkijat käyttävät tietokonemalleja ennustaakseen tulevaisuuden ilmastoskenaarioita. Laskelmiin liittyy monia epävarmuuksia. Suurten eläinten vaikutukset ovat yksi näistä malleihin liittyvistä epävarmuuksista. Suomessa ei vastaavaa tutkimusta ole tehty.