• WWF:n kysely: Enemmistö suomalaisista näkee, että luonnon ennallistaminen kannattaa ja tuo töitä

    WWF vaatii valtiota lopettamaan ympäristölle haitalliset yritystuet. Lisäksi saastuttajat olisi velvoitettava maksamaan ennallistamisesta.
    Ennallistettu suo voi näyttää myös tältä. Kuvassa Risusuon lintukosteikko Kainuussa.
    Ennallistettu suo voi näyttää myös tältä. Kuvassa Risusuon lintukosteikko Kainuussa.  Kuva: Timo Heikkala
    Metsä|Ympäristö
    27.4.202616:00
    Katja Lamminen

    Suomessa valmistellaan kansallista ennallistamissuunnitelmaa. WWF:n teettämän kyselyn mukaan 64 prosenttia suomalaisista toivoo, että ennallistaminen toteutetaan aidosti luonnon tilaa parantavasti.

    Liki yhtä moni uskoo, että luonnonhoito tuo lisää työpaikkoja ja liiketoimintaa yrityksille. Ennallistamisen mahdollisuuksiin uskotaan yhtä lailla eri puolilla maata.

    Ennallistaminen tuo töitä erityisesti maaseudulle, koska Suomessa on valtavasti ojitettuja soita, joita nyt ennallistetaan. Työ sisältää monia vaiheita: ennallistamisen suunnittelun, metsähakkuut ja ojien tukkimisen kaivinkoneella. Osa ennallistamistyöstä on jatkuvaa, kuten kosteikkojen ja perinneympäristöjen hoito.

    ”Julkisessa keskustelussa on korostunut näkemys siitä, että ennallistaminen tulisi Suomelle liian kalliiksi. Tällaisessa ajattelussa ei ole huomioitu sitä, millaista taloudellista hyötyä ennallistamisella on, ja mitä odottamattomia riskejä ja kustannuksia sisältyy siihen, jos luonnon tilan annetaan edelleen heiketä”, WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen sanoo tiedotteessa.

    ”Samaan aikaan ei ole mielekästä rahoittaa sekä ennallistamista että luonnon tuhoamista.”

    Ennallistamissuunnitelman vaikuttava toimeenpano edellyttää myös luontoa tuhoavan liiketoiminnan lopettamista. Valtio tukee vuosittain miljardeilla yritysten liiketoimintaa, joka kiihdyttää luontokatoa. Suomisen mukaan haitallisista tuista seuraa yhä enemmän ennallistettavaa.

    ”On erittäin tärkeää tarkastella valtion taloutta kokonaisuutena. Samaan aikaan ei ole mielekästä rahoittaa sekä ennallistamista että luonnon tuhoamista”, Suominen huomauttaa.

    WWF vaatiikin Suomea velvoittamaan, että luontohaitan aiheuttajat maksavat ennallistamisesta sen sijaan, että luonnonhoito menee veronmaksajien piikkiin.

    Suomi jättää ennallistamissuunnitelmansa EU:n komissiolle syyskuussa. Sitä ennen se lähtee lausuntokierrokselle.

    YouGov Finlandin toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistui maaliskuussa runsaat tuhat 15–79-vuotiasta suomalaista.

    Lisää aiheesta
    • Erityisesti 30-vuotiaat ja sitä nuoremmat kertoivat huomioivansa luontokadon ja ilmastonmuutoksen äänestäessään. Kuvassa kesän 2020 helleaallossa kuivunut Doubs-joki Ranskassa. LEHTIKUVA/AFP.

      Ympäristö | WWF:n kysely: Miltei puolet huomioi ilmastonmuutoksen ja luontokadon äänestäessään ja yli puolet leikkaisi haitallisia tukia

    • Suon ennallistaminen käynnissä. Kuvituskuva.

      Politiikka | Lukijalta: Ennallistaminen tuo työtä kasvukeskusten ulkopuolelle

    • Soita voi ennallistaa palauttamalla alueelle vettä.

      Metsäpolitiikka | WWF: Valtaosa suomalaisista kannattaa luonnon ennallistamista – Suomi äänesti EU:n ennallistamisasetusta vastaan

    • Ilmastonmuutos altistaa kuuset kuivuudelle, jonka jälkeen ne altistuvat entistä herkemmin kirjanpainajille.

      Ympäristö | WWF vaatii: ”Edes prosentti bkt:stä käytettävä suojeluun” – luontokadon merkit näkyvät myös Suomessa

    Artikkelin aiheet
    luonnon ennallistaminen
    WWF
    ympäristöpolitiikka
    Suomi
    työllisyys
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä