Metsä Group ja Stora Enso torjuvat metsänhoitoyhdistysten Pinon puukaupoissaan

Metsänhoitoyhdistykset ovat siirtäneet metsänomistajien valtakirjaleimikot omaan Pino-palveluunsa. Suurista puunostajista ainakaan Metsä Group ja Stora Enso eivät aio siirtyä kyseisen puukauppapaikan käyttäjäksi.

”Pinon tavoite on sujuvoittaa puukauppaa. Se tuo yhdistyksen puukauppakohteet kaikkien puunostajien ulottuville ilman rajauksia tai kustannuksia” kertoo toimitusjohtaja Harri Huupponen Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP:stä.

Metsänhoitoyhdistykset tarjoavat Pinossa ostajille leimikkoja, jotka on suunniteltu aiempaa tarkemmin metsänomistajien toiveiden mukaisesti. Leimikoista tehdään sinne myyntiesitteet, jotka helpottavat tarjouksen tekoa suunnittelevia puunostajia.

”Uudistettu puukauppamalli varmistaa, että metsänomistajan tavoitteet ja arvot välittyvät puukaupasta toteutukseen. Samalla koko ketjun tuottavuus paranee, mikä koituu loppukädessä metsänomistajan parhaaksi”, kertoo Huupponen.

Huupposen mukaan myös puun ostajat ovat lähdöllä joukolla mukaan Pinoon. Hänen mukaansa ilmapiiri on innostunut, vaikka metsäala onkin aika kankea muutoksille.

Puunostajissa on myös epäröintiä. Suomen suurin puunostaja Metsä Group ei ole siirtymässä Pinon käyttäjäksi. Yhtiö pitää Pinoa kilpailuneutraliteetin kannalta ongelmallisena.

”Olisi kilpailuneutraliteetin näkökulmasta hyvin kyseenalaista, jos yhdellä ostajalla eli tässä tapauksessa metsänhoitoyhdistysten kentällä olisi muiden ostajien pitkä tarjousdata käytössään samalla kun he itse tekevät myös tarjouksia samoista leimikoista”, toteaa metsäjohtaja Juha Jumppanen.

Metsä Group on tyytyväinen Kuution pitkäaikaiseen kehitykseen ja uutena ominaisuutena myös metsänhoitopalvelut voi halutessaan kilpailuttaa puolueettomalla alustalla.

”Kuution kehittämiseen ja liityntöjen rakentamiseen on investoitu merkittävästi aikaa, osaamista ja rahaa useiden toimijoiden yhteistyönä. Emme näe tarkoituksenmukaisena rakentaa rinnalle vastaavaa palvelua samaan käyttötarkoitukseen, etenkään tässä suhdannetilanteessa”, toteaa Jumppanen.

Jumppasen mukaan Metsä Group päätti, ettei näistä syistä aio rekisteröityä Pinon käyttäjäksi.

”Valtakirjakaupat ovat jatkossakin mahdollisia. Metsänhoitoyhdistykset voivat halutessaan edelleen hyödyntää Kuutiota tai sähköpostia”, toteaa Jumppanen.

Pinon käynnistymiseen liittyy kuukauden siirtymäaika, jolloin tarjouspyynnöt liikkuvat myös sähköpostitse.

Tähän asti suuri osa sähköisistä puukaupoista on solmittu juuri Kuution sähköisessä palvelussa. Sen kautta on kulkenut noin kolmannes koko puusumasta. Suurin osa Kuution kautta kaupatusta puusta on ollut metsänhoitoyhdistyksiltä peräisin.

”Viime aikoina kaupunkien, kuntien, metsärahastojen ja esimerkiksi yhteismetsien tarjoaminen leimikoiden osuus on kuitenkin ollut kasvussa”, kertoi Kuution toimitusjohtaja Aku Mäkelä MT:lle kesällä.

Metsänomistajat ovat voineet ilmoittaa itse leimikoitaan Kuutioon maksutta. Sen sijaan metsänhoitoyhdistyksille ja puunostajille Kuution käyttö on ollut maksullista.

Noin kolmannes metsänomistajista on käyttänyt puukaupoissaan sähköisiä palveluita. Kuva: Elias Piilola, Petteri Kivimäki

Reilu kolmannes MTK:n kevään Metsätutka-kyselyyn vastanneista metsänomistajista kertoi käyttäneensä viimeisimmässä puukaupassaan sähköisiä palveluita.

Osa metsänomistajista on voinut solmia omatoimisesti puukaupat esimerkiksi Kuutiossa. Osa taas on saattanut käyttää sähköisiä puukaupan apuvälineitä metsäneuvojan tai ostomiehen kanssa.

Innokkaimpia puukaupan sähköisten palveluiden käyttäjiä olivat palkansaajat. Heistä 43 prosenttia kertoi käyttäneensä niitä viimeisimmässä puukaupassaan.

Iän perusteella sähköinen puukauppa oli tutuinta nuorimmille metsänomistajille. Alle 40-vuotiaista metsänomistajista yli puolet oli käyttänyt sähköisiä palveluita viimeisimmässä puukaupassaan.

Vastaavasti eläkeläiset suhtautuivat niihin epäillen. Silti heistäkin joka neljäs oli käyttänyt puukaupan teossa sähköisiä palveluita.

Ymmärrettävästi sähköinen puukauppa oli tutuinta niille metsänomistajille, jotka kävivät aktiivisesti puukauppa. Melkein joka vuosi puuta myyvistä metsänomistajista lähes puolet oli käyttänyt viimeisimmässä puukaupassaan sähköisiä palveluita.

Puun ostajista etenkin UPM:n ja Stora Enson asiakkaat olivat omaksuneet sähköisen puukaupan. Metsä Groupille puuta myyvistä metsänomistajista selvä enemmistö kertoi suosivansa perinteisiä puukaupan menetelmiä.

Metsänomistajien vastauksista pistää silmään, että puukaupan sähköisiä palveluita käyttäneet metsänomistajat antoivat puukaupan onnistumiselle muita heikompia arvosanoja.

Ilmeisesti metsänomistaja saa toiveensa paremmin huomioitua, kun puukaupan ehdoista sovitaan kasvokkain metsäneuvojan tai puunostajan kanssa. Pinon tavoitteenakin on, että metsänomistajien puukaupalle asettamat tavoitteet otetaan aiempaa paremmin huomioon.