Taimitilaukset ehtivät vielä kesän istutuksiin, mutta koivusta voi tulla pulaa

Suuret taimitilaukset kannattaa jättää metsänhoitoyhdistyksille heti kun taimitarve on selvillä. Pienten taimimäärien tilaukset onnistuvat vielä keväälläkin.

”Haluamme tiedon suurista taimitilauksista helmikuun loppuun mennessä. Pieniä taimimääriä voi tilata vielä toukokuussa”, vahvistaa johtaja Jari Yli-Talonen Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.

Yli-Talosen mukaan yhdistys on varautunut noin 1,5 miljoonan taimeen ensi kesälle. Taimitarhan kanssa on sovittu 10 prosentin joustovarasta kumpaankin suuntaan.

”Tilausmäärien eläminen on haaste taimitarhalle. Pääosa tilauksista on edelleen kuusta, mutta myös koivun määrä on kasvanut”, sanoo Yli-Talonen.

Suurilla taimitilauksilla tarkoitetaan vähintään 50 000 taimea. Pienet tilaukset taas jäävät alle 10 000 taimeen.

Yli-Talosen mukaan metsänomistajat tilaavat välillä yllättävän pieniä taimieriä. Niitä saatetaan tarvita esimerkiksi täydennysistutuksiin. Sellaisia eriä yhdistys pystyy yleensä toimittamaan lyhyellä varoitusajalla.

Pääosa, eli neljä viidestä Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueen taimista on kuusta. Koivunviljely on kuitenkin kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa.

”Koivua on istutettu noin 300 000 tainta kesässä. Sen taimista on ollut pulaa.”

Yli-Talosen mukaan koivua on voitu istuttaa alueille, joissa hirviä on vähän. Yhdistyksen alueella hirvikanta on paikoin painunut 2,5 hirveen 1000 hehtaarilla tai jopa sen alle.

Hirvikannan kokoon vaikuttaa eniten metsästys. Suuressa osassa maata tavoiteltava hirvitiheys on noin 3 yksilöä 1000 hehtaarille.

”Noilla hirvitiheyksillä metsänomistajat uskaltavat viljellä myös koivua. Toivottavasti hirvikannat pysyvät alhaalla”, sanoo Yli-Talonen.

Kesällä hirvi elää rehevämmillä mailla, missä tuhot pysyvät paremmin kurissa. Talveksi hirvet voivat kerääntyä karummille alueille laumoina.

”Hirvien talvilaidunalueilla männyn ja koivun kasvattaminen on vaikeaa. Niillä hirviä on aina, vaikka kanta olisi muuten matalalla”, kertoo Yli-Talonen.

Metsänomistajat kokeilevat välillä myös erikoispuita, kuten tervaleppää, tammea, lehtikuusta ja visakoivua. Kuva: Anna-Katri Hänninen

Kuusen, männyn ja koivun lisäksi metsänomistajat tilaavat pieniä määriä erikoispuita, lähinnä lehtikuusta ja visakoivua. Niiden määrä jää muutamaan kymmeneen tuhanteen taimeen.

Visakoivu-buumi näyttää jääneen taakse, koska visakoivun kysyntä ei ole pysynyt kasvaneen tarjonnan perässä. Suuri osa vuosien varrella perustetuista visakoivikoista on myös jäänyt hoitamatta, mikä syö niiden kasvatuksen kannattavuutta.

Metsänomistajien osuus istutettavista taimista on vähentynyt vuosien varrella. Kuva: Kimmo Haimi

Taimien istutus on keväällä melkoinen urakka. Siitä suurimman osan hoitavat metsurit ja metsäpalveluyritysten työntekijät.

”Metsänomistajien istuttaminen taimien osuus on jatkuvasti laskenut. Se jää noin 28 prosenttiin”, ennustaa Yli-Talonen.