Metsäteollisuus tyytyväinen vapaakaupan vahvistumiseen

Metsäteollisuus on lähtökohtaisesti tyytyväinen, mikäli neljän eteläamerikkalaisen maan kanssa solmittu vapaakauppasopimus astuu voimaan. Toisaalta yhtiöt toppuuttelevat sopimuksen hyödyistä esitettyjä arvioita.

Suomen metsäviennille Etelä-Amerikka ei ole ykköskohde. Metsäteollisuus ry:n mukaan metsäteollisuuden vienti Etelä-Amerikkaan on noin 3 prosenttia metsäteollisuuden koko viennistä.

Vuonna 2023 metsäteollisuustuotteiden viennin arvo Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn muodostamalle Mercosur-alueelle jäi 56 miljoonaan euroon. Suhteellisen vähäisestä merkityksestä huolimatta tullien purkaminen saa metsäteollisuuden tuen.

”Sopimus karsii voimaan astuessaan vienti- ja tuontitulleja, mikä helpottaa investointeihin ja kaupankäyntiin liittyvää byrokratiaa”, toteaa kansainvälisen kaupan päällikkö Timo Tolonen Metsäteollisuus ry:stä.

Tolosen mukaan sopimus synnyttää miljoonien kuluttajien vapaakauppa-alueen, jonka hyödyt näkynevät myös metsäteollisuustuotteiden kaupassa ja yhtiöiden liiketoiminnassa.

Metsäyhtiöt ovat samoilla linjoilla. Stora Enso kertoi MT:lle, että että vapaakauppa on avainasemassa, jotta yhtiö voi toimia aidosti globaaleilla markkinoilla ja edistää täysimääräisesti vihreää siirtymää.

Sopimuksen on arveltu tuovan suuria hyötyjä etenkin UPM:lle. Yhtiö kuitenkin muistuttaa, että sellun tuonnille Eurooppaan Mercosur -sopimuksella ei ole suoria vaikutuksia, koska sellulle ei ole tulleja nytkään.

”Tässä mielessä spekulointi UPM:n hyödyistä on liioiteltua”, yhtiön edustajat totesivat MT:lle.

Metsäteollisuudelle Etelä-Amerikka on tärkeä lähinnä siellä sijaitsevien sellutehtaiden takia. UPM:llä on Uruguayssa kaksi ja Stora Ensolla Brasiliassa yksi sellutehdas.

Eteläamerikkalaiset tehtaat tuottavat sellua erittäin kilpailukykyiseen hintaan, sillä tehtaiden raaka-ainehuolto nojaa nopeakasvuisiin eukalyptus-plantaaseihin.

Tehtaiden tuotanto menee suurelta osin vientiin. Kohteena on etenkin Kiina.

Mercosur-sopimus vaatii vielä hyväksynnän EU:n päätäntäkoneistossa. Se on herättänyt vastustusta etenkin Ranskassa ja Puolassa maatalouteen kohdistuvien uhkien takia.