Onnistunut metsitys hyödyttää ympäristöä, mutta kaikkialle se ei sovi

Metsitys on viime vuosina noussut yhdeksi keinoksi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kaikkialle se ei kuitenkaan sovi.

”Joutoalueiden metsitys vaatii aina tarkkaa suunnittelua ja pitkäjänteistä hoitoa. Metsityksestä on paljon tietoa tarjolla toteuttajille, mutta luonnon ja maiseman huomioiminen on jäänyt vähemmälle huomiolle”, toteaa metsäasiantuntija Airi Matila Tapiosta.

Ennen metsitystä pitää selvittää metsityksen vaikutukset luontoon, maisemaan ja virkistykseen. Oikea-aikaisilla toimenpiteillä on mahdollista tukea monimuotoisemman, maisemaan paremmin sulautuvan metsän kehittymistä. Samalla ehkäistään haitallisia vaikutuksia.

Tapion uuteen oppaaseen on kerätty käytännön vinkkejä ja toimintatapoja, joilla metsityksen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan katsoa puuntuotantoa pidemmälle. Oppaan ideoita hyödyntämällä metsitysalueesta kehittyy kauniimpi, monimuotoisempi metsikkö.

Luonnon ja maiseman huomioimisella lukija oppii välttämään yleisimpiä sudenkuoppia, jotka liittyvät myös metsityksen kannattavuuteen.

Selvityksen sisältö keskittyy avointen alueiden metsitykseen, joten sitä voi hyödyntää esimerkiksi entisen peltojen ja turvetuotantoalueiden sekä muiden joutoalueiden metsityksessä.

Joutomaiden ja peltoheittojen metsitystä kannattaa miettiä myös maiseman kannalta. Kuva: Kai Tirkkonen

Hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella parannetaan metsitettävän alueen virkistyskäyttö-, luonto- ja maisema-arvoja huomattavasti samalla, kun puusto kasvaa toivotusti.

Alueen valinnassa tulee huomioida paikalliset olosuhteet ja mahdollisesti monimuotoisuudelle ja maisemalle arvokkaat kohteet, joita metsitys heikentäisi tai aiheuttaisi muita haitallisia vaikutuksia ympäristölle.

”Metsityksen toteutusvaiheessa pienilläkin teoilla on vaikutusta. Metsityskohteiden luonnon- ja maisemanhoidon yhtenä tavoitteena on säästää ja jopa luoda erilaisia pienelinympäristöjä”, toteaa ympäristöasiantuntija Selma Salin Tapiosta.

Tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi alueen kosteita painanteita, kivikasoja ja kasvillisuutta. Näitä korostamalla saadaan aikaan kaivattua vaihtelua kohteelle.

Selvitys on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Metsitys kestävästi -hanketta, joka kuuluu maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuteen.