

Kaivinkone kauhoo kivimursketta tierummun päälle polttavassa helteessä Palotunturin metsätiellä Sallan Hautajärvellä. 28 kilometrin mittainen Palotunturin tie on Suomen pisimpiä metsäteitä ja sen peruskorjaus on ollut valmisteilla jo useita vuosia.
Poikkeuksellisen pitkä valmistumisaika selittyy sillä, että tien rakentamisen aloittanut Otso Metsäpalvelut Oy ajautui konkurssiin loppuvuodesta 2021, jonka jälkeen myös Palotunturin tieurakka seisahtui.
”Kyllä tämän tien tekeminen on luvattoman kauan kestänyt. Urakoitsija Temepa lupasi, että tie valmistuu tulevan syksyn aikana”, Palotunturin metsätien hoitokunnan puheenjohtaja Timo Sirviö Sallasta kertoo.
Otson konkurssi jätti satoja metsätiehankkeita lähtökuoppiinsa. Jälkien perkaamiseen ryhtyi Otson konkurssipesän hankkeet ostanut Teollisuuden Metsäpalvelut Infra Oy (Temepa).
”Urakka on ollut mittava. Suurin osa Otson aloittamista metsäteistä valmistunut ja luovutettu, ja viimeisetkin luovutetaan tiekunnille lähiaikoina”, Temepan toimitusjohtaja Panu Pettinen kertoo.
Pettisen mukaan Temepa törmäsi tiehankkeiden vastaanoton jälkeen yllättäviin haasteisiin, mikä johtui siitä, että Otso oli tehnyt suunnitelmia ja pannut hankkeita alulle.
”Me jouduimme kuromaan katkenneita langanpäitä kiinni ja viemään hyvinkin erilaisissa vaiheissa olleita hankkeita toteutukseen. Suurin haaste oli päästä edellisen toimijan ajatuksista kärryille.”
”Kyllä tämän tien tekeminen on luvattoman kauan kestänyt.” Timo Sirviö
Palotunturin metsätien hintalappu on pidentynyt vuosien varrella useampaan otteeseen.
”Tien kustannusarvio vuonna 2006 oli euroiksi muunnettuna noin 250 000 euroa. Nyt hinta on yli kaksinkertainen”, Timo Sirviö kertoo.
Hinta nousi vielä Otson konkurssin jälkeenkin, kun Temepa totesi, ettei töitä ole mahdollista jatkaa Otson tarjoamilla hinnoilla. Syynä oli Ukrainan sodan aiheuttama yleinen hintojen nousu.
”Otso oli suunnitellut hankkeet silloisella kustannustasolla. Viime vuosien nopea kustannusten nousu ei ollut ennakoitavissa. Olemme saaneet kemera-varoista lisärahoitusta kustannusten kattamiseen”, Pettinen sanoo.
Timo Sirviö tietää, että moni tiekunta maksoi Otsolle etukäteissuorituksia tekemättömistä töistä.
”Meidän pelastus oli se, että teimme Otson kanssa sopimuksen, jossa töistä maksettiin vasta toteutuksen jälkeen. Osakkaiden rahat säästyivät.”
Palotunturin tiessä on viitisenkymmentä osakasta, joista suurimmat ovat Sallan yhteismetsä ja Metsähallitus Metsätalous Oy.

Otson konkurssin jälkeisille tietyömaille on ilmaantunut myös kyseenalaisella tavalla toimivia yrityksiä, eikä kaikki ole sujunut sovitulla tavalla.
Nälkämaan metsätien siltahanke Sodankylän Vuotsossa keskeytyi Otson konkurssiin. Siltaurakan Otsolta ostanut yritys lähetti Nälkämaan tiekunnalle 30 000 euron laskun siltasuunnittelun omavastuusta.
”Tiekunta oli kuitenkin jo kertaalleen maksanut tämän omavastuun Otsolle, eli kyseessä oli kaksinkertainen laskutus”, metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin aluevastaava Pekka Kasurinen Sodankylästä kertoo.
Tämän jälkeen yritys muutti laskua siten, että kyseessä olisi arvonlisäveron osuus, mutta Otso oli laskuttanut tieosakkailta tämänkin.
”Sen jälkeen sama lasku nimettiin vielä kolmannen kerran. Nyt otsikkona oli uusi siltasuunnitelma, eikä sekään pitänyt paikkaansa, koska suunnitelma oli käytännössä sama kuin Otson tekemä alkuperäinen suunnitelma”, Kasurinen sanoo.
Nälkämaan sillat saatiin viimein rakennettua ely-keskuksen rahoituksella ja silloisen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen valvomana.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
