Onko mikään puu liian pieni polttopuuksi? Katso, miten puun järeys vaikuttaa klapisavotan työsatoon

Keväisen polttopuu-urakan työläyteen vaikuttaa ratkaisevasti, minkä kokoista puuta tekijällä on käytettävissään.

Mihin vetää raja, minkä kokoista rankaa kannattaa vielä lähteä karsimaan, kuljettamaan, sahaamaan ja halkomaan?

Oheisessa esimerkissä on oletettu, että lähtötilanteessa käytetään karsittua rankaa. Puun sahaukseen kuluu sekunti per läpimittasentti, ja halkaisuun vakioaika kymmenen sekuntia läpimitasta riippumatta.

Pienimpien puiden ”kilpailukyky” paranee huomattavasti, jos niitä ei tarvitse halkoa. Pyöreänä kuivumiskelpoisen puun kokorajaa voi venyttää aisaamalla eli rikkomalla puiden kuorta karsiessa.

Ehkäpä kaikkein työläintä onkin läpimitaltaan 5 ja 10 sentin väliin jäävä puu. Se kuivuu huonosti halkaisematta, mutta valmiita motteja kertyy hitaanlaisesti.

Sytytyksen sujuvuudelle voi tässä yhteydessä suoda ajatuksen. Jos käytettävissä on pelkkää pyöreää puuta, nopeasti liekin ottavaa pintaa on vaikea löytää.

Klapin pituudellakin voi pelata, jos tulisijassa on tilaa. Kasvattamalla halkaisijaltaan 25-senttisen pölkyn pituutta kolmestakymmenestä sentistä neljäänkymmeneen kertyy tunnissa esimerkkilaskelman mukaan puoli kuutiota lisää valmista polttopuuta.