Asiantuntijat suosittelevat soille ennallistamistoimia ja kestävää käyttöä: ”Ojitettujen soiden ei tarvitse olla osa ongelmaa”

Maapallon pinta-alasta 3–4 prosenttia on soita, mutta niihin on varastoitunut lähes kolmannes maaperään sitoutuneesta hiilesta, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo. Maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi olisi tärkeää, että soiden hiilivarasto ei vapaudu ilmakehään.

Noin 12 prosenttia maailman soista on ojitettu, Luke kertoo. Ojitetut suot tuottavat vuosittain 4 prosenttia ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä.

Euroopassa soita on 59 miljoonaa hehtaaria, joska lähes puolet on heikentynyttä. Euroopan ojitetut suot tuottavat maanosista toiseksi suurimmat kasvihuonekaasupäästöt. Kokonaispäästöt ojituksen alkamisesta lähtien ovat suuremmat kuin missään muussa maanosassa.

Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman julkaisema raportti suosittelee runsassoisia maita ottamaan suot mukaan ilmastotavoitteisiin.

“Raportti painottaa, että ojitettujen soiden ei tarvitse olla osa ongelmaa, vaan ne voivat olla pikemminkin ratkaisu. Soiden kestävä käyttö ja ennallistaminen ovat luontopohjainen ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, luontokadon pysäyttämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Samalla toimenpiteet voivat tukea paikallisyhteisön elinkeinoja”, toteaa Luken erikoistutkija Tuula Larmola.

Raportti suosittelee maita lisäämään ilmaston kannalta kestäviä toimia, kuten nostamaan turvepeltojen vedenpintaa, korvaamaan turvetta kasvualustoissa sekä vähentämään turpeen energiakäyttöä.

Maiden olisi hyvä aloittaa keskipitkän aikavälin suunnittelu, jonka avula soiden tilan heikentäminen voitaisiin lopettaa hallitusti. Soiden kestävään käyttöön, ennallistamiseen ja suojeluun tulisi luoda kannustimia ja tukia.

Julkista ja yksitystä rahoitusta pitäisi lisätä soiden suojelun, ennallistamisen ja kestävän käytön edistämiseksi. Lisäksi olisi aloitettava soiden tilan seuranta sekä ylläpidettävä tietokantoja soiden esiintymisestä, tilasta ja käytöstä.

EU-alueen suohehtaareista puolet sijaitsee Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa 93 ja ruotsissa 84 prosenttia soista on ojitettu metsätalouskäyttöön. Tanskassa ja Keski-Euroopassa valtaosa soista on ojiettu maatalouskäyttöön.

Euroopan suurimmat suopinta-alat ovat Euroopan puoleisella Venäjällä, Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Valko-Venäjällä. Yhteensä Euroopan suopinta-ala on 5,8 miljoonaa hehtaaria.

Soiden osuus Euroopan pinta-alasta on kuusi prosenttia. Turpeeseen on sitoutunut 43 620 miljoonaa tonnia hiiltä. Ojitetuista soista puolestaan vapautuu ilmakehään 582 miljoonaa hiiliekvivalenttitonnia vuodessa.