Sääksen pesän ympärillä puiden kaatamisesta saattaa olla myös hyötyä

MT kertoi helmikuussa tamperelaisesta metsänomistajasta Jaakko Toijalasta, joka menetti mahdollisuuden harventaa metsäkuviota sääkselle rakennetun tekopesän vuoksi (MT 17.2.). Lintuharrastajat rakensivat sen hänen luvallaan vuonna 2021.

Toimitukseen otti yhteyttä MTK-säätiön isännöitsijänä pitkän uran tehnyt, nyt jo eläkkeellä oleva Ahti Jauhiainen, jonka vastuulla oli aikoinaan tuhansien hehtaarien metsäomaisuus.

Jauhiainen muistuttaa, että sääksi tarvitsee näköalan.

”Jos ympäröivät puut kasvavat pesäpuun ohi, sääksi jättää pesän.”

Sääksisäätiön sääksityöryhmän vetäjä Heikki Kainulainen vahvistaa asian.

”Kalasääski tarvitsee tilaa lentää.”

Ely-keskuksen ohjeen mukaan suojavyöhykkeellä eli noin 50 metrin säteellä pesästä ei saa tehdä ”mitään muita metsänkäsittelytoimenpiteitä kuin sääksen pesintää edistäviä välttämättömiä toimenpiteitä”.

Mitä nämä pesintää edistävät välttämättömät toimenpiteet sitten ovat?

Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Tapio van Ooik vastaa sähköpostitse, että jos esimerkiksi pesän lähipuiden kasvu uhkaa ohittaa pesän tason, niin tällaisten puiden kaataminen olisi ohjeiden mukaista.

Jos pesän lähellä on varjostavia valtapuita, van Ooik neuvoo metsänomistajaa ottamaan yhteyttä ely-keskukseen.

”Rengastaja tai Sääksisäätiön edustaja voi tällöin käydä tarkastamassa tilanteen ja todeta, voisiko jotain puita kaataa”, hän toteaa.

Sääksen pesää ympäröi myös 500 metrin häiriövyöhyke, jolla ely-keskus suosittelee välttämään avohakkuita.

Sääksen pesimäaika on Etelä- ja Keski-Suomessa 1.4.–15.9. ja Pohjois-Suomessa 15.4.–15.9. Asuttujen pesien suoja- ja häiriövyöhykkeillä tulee välttää kaikkea häiriötä sääksen pesimäaikana.

Sääksi eli kalasääski elää yleensä järven läheisyydessä. Kuva: Juho Rahkonen

Kainulaisen mukaan yhteistyö lintuharrastajien ja maanomistajien välillä on vuosikausia toiminut erittäin hyvin. Viime vuosina on tullut joissain tapauksissa eripuraa, hän kertoo.

Suomessa pesii noin 1 400 sääksiparia, eikä laji ole uhanalainen. Se on osin tekopesien rakentamisen ansiota.

Etelä- ja Keski-Suomen metsissä on metsätalouden seurauksena vain vähän sääksen pesimiseen soveltuvia puita.

Pesäpuu on useimmiten tasalatvainen vanha mänty, jonka pituuskasvu on loppunut vuosikymmeniä sitten. Pesä tarvitsee riittävän vankat oksat kannattelemaan lumikuormineen satojen kilojen painoista pesää.

Tekopesä rakennetaan yleensä lavan päälle. Siihen kerätään risuja, ja sääksi jatkaa pesänrakennusta, Kainulainen kertoo.

Hän toivoo, että riita-asioilta vältyttäisiin ja että aina olisi luvat kunnossa, kun jotain tehdään.

”Olisi hyvä rehdisti kertoa, että tekopesän rakentamisesta voi seurata hakkuurajoituksia.”