Uusi tilasto kertoo, ovatko maakuntasi metsät hiilinielu vai päästölähde

Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut kokeellisen tilaston, jossa metsien hiilitase on ensimmäistä kertaa laskettu jokaiselle Suomen maakunnalle. Tähän asti metsien hiilitase on kasvihuonekaasuinventaariossa raportoitu vain valtakunnallisesti.

Maakunnallisten tulosten mukaan metsien hiilinielut pienenevät ja kääntyvät päästöksi pohjoisesta etelään kuljettaessa, Luke kertoo tiedotteessaan.

Vuosien 2015–2023 maakunnittaisista metsien kokonaishiilitaseista (puuston ja maaperän hiilivarastomuutokset sekä metsäojitettujen turvemaiden maaperän metaani- ja dityppioksidipäästöt) selviää, että Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjanmaan ja Kainuun metsät ovat hiilinielu.

Lapin nielu on selkeä, mutta pienenevä. Kolmen muun maakunnan nielu on pienentynyt lähelle nollaa.

Metsät ovat kääntyneet nielusta päästölähteeksi Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Metsät ovat koko tarkastelujakson olleet päästölähde Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

Kivennäismaiden puuston nielu on maakunnissa tyypillisesti pienentynyt, puusto on kääntynyt päästölähteeksi tai se on ollut koko tarkastelujakson päästölähde. Lapissa kivennäismaiden puusto on kuitenkin ollut iso ja vakaa nielu.

Turvemaiden puusto on koko laskentajakson ajan ollut nielu kaikissa maakunnissa. Kun puuston vuotuinen kasvu ylittää luonnon- ja hakkuupoistuman, puusto toimii hiilinieluna eli puustobiomassan hiilivarasto kasvaa. Kun taas poistuma ylittää vuotuisen kasvun, puusto on päästölähde, jolloin puustobiomassan hiilivarasto pienenee.

Kivennäismaaperä on ollut vakaa tai kasvava nielu Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja Ahvenanmaalla. Muissa maakunnissa kivennäismaaperän nielu on pienentynyt tai kääntynyt päästölähteeksi.

Metsäojitettujen turvemaiden maaperä on Lapissa iso, joskin pienenevä hiilidioksidinielu. Kaikissa muissa maakunnissa turvemaiden maaperä on joko vakaa tai kasvava hiilidioksidin päästölähde. Metaani- ja dityppioksidipäästöjen osalta turvemaiden maaperä on ollut päästölähde kaikissa maakunnissa.

Kokeellinen tilasto tarjoaa maakunnille niiden kaipaamaa uutta ja tarkempaa tietoa hiilinielujen ja -päästöjen kehityksestä ja tukee alueellista päätöksentekoa.

Laskenta on tehty, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta, samoin menetelmin kuin vuoden 2023 valtakunnallinen kasvihuonekaasuinventaario.