Metsäteollisuus kaipaa lisää osaajia: ”Ammatillisen koulutuksen taso on mennyt väärään suuntaan”
Osaajapulaa on paikattu oppisopimusjärjestelmällä, mutta UPM Fibres Suomen johtajan Petri Hakasen mukaan sillä voi korvata osaamisvajetta vain osittain.Tilaajalle
Jämsässä syntynyt UPM Fibres Suomen johtaja Petri Hakanen kasvoi paperitehtaiden keskellä. Kuva: Jarkko SirkiäLue artikkelin tiivistelmä- UPM Fibres Suomen johtaja Petri Hakanen sanoo metsäteollisuuden tarvitsevan lisää osaajia. Hänen mukaansa ammatillisen koulutuksen taso on heikentynyt, eikä oppisopimus korjaa osaamisvajetta kuin osittain.
Millä kansainväliset yritykset saadaan pysymään Suomessa?
UPM Fibres Suomen johtaja Petri Hakasella on tähän yksinkertainen vastaus: huolehtimalla kilpailukyvystä.
”Yritykset kehittävät toimintaansa siellä, missä se on kilpailukykyistä”, hän toteaa.
Kilpailukykyyn kytkeytyy monia eri asioita, kuten ennustettava ja läpinäkyvä teollisuuspolitiikka, logistiikkakustannusten hallinta, työmarkkinoiden toimivuus ja joustavuus sekä puun saatavuuden varmistaminen.
Hakanen ei näe hiljattain voimaan tulleiden lintujen pesimäaikaisten hakkuiden rajoitusten vaikuttavan merkittävästi puun saatavuuteen.
”Asiat ovat jo aiemminkin olleet yhteensovitettavissa”, Hakanen sanoo.
Jämsässä syntynyt ja toisen polven UPM:läinen on kasvanut pienestä pitäen metsäteollisuuden keskellä. Arjessa se näkyi siten, että käytännössä jokaisella kuntalaisella oli jonkinlainen yhteys paperitehtaisiin.
Jämsässä sijainnut UPM:n Kaipolan paperitehdas suljettiin vuonna 2020. Vain reilun 10 kilometrin päässä sijaitseva, sanomalehti- ja erikoispapereita valmistava Jämsänkosken paperitehdas on sen sijaan yhä toiminnassa.
Hakanen itse päätyi aikanaan metsäalalle paperitekniikan opintojen kautta. Vuosien varrella hän on muuttanut työn perässä useille eri paikkakunnille ja aina Uruguayhin saakka käynnistämään UPM:n Paso de los Torosin tehdasta.
Eri paikkakunnilla asuminen on laajentanut Hakasen ymmärrystä ja näkemyksiä, mutta samaan aikaan vaatinut paljon mukana muuttaneilta vaimolta ja lapsilta.
”Suurkiitos vaimolle, joka on ollut kovin joustava”, Hakanen sanoo.
”Tarvitaan monenlaisia osaajia, kuten juristeja, viestijöitä ja henkilöstöhallintoa, eikä pelkästään insinööri- ja taloushallinnan taitoja, kuten helposti ajatellaan.”
Vaikka metsäteollisuudessa on suljettu viime vuosina useita tehtaita, on alalla Hakasen mukaan edelleen valtava merkitys Suomelle ja suomalaisille.
”Ala työllistää suoraan ja välillisesti yli 100 000 henkeä, mikä välillä unohtuu keskustelussa.”
Tulevaisuuttaan pohtiville nuorille metsäteollisuus tarjoaa vaihtoehtoja myös niin sanottujen perinteisten hommien ulkopuolelta.
”Tarvitaan monenlaisia osaajia, kuten juristeja, viestijöitä ja henkilöstöhallintoa, eikä pelkästään insinööri- ja taloushallinnan taitoja, kuten helposti ajatellaan.”
Metsäteollisuus on jo vuosien ajan kärsinyt osaajapulasta. Hakasen mukaan yksi syy on puutteellisessa koulutuksessa.
”Ammatillisen koulutuksen taso on valitettavasti mennyt väärään suuntaan.”
Hakasen mukaan ammatillista koulutusta on paikattu oppisopimusjärjestelmällä, mutta se korjaa osaamisvajetta vain osittain.
Mitä nuorten sitten kannattaisi opiskella?
”Sitä, mistä on itse kiinnostunut. Olipa se sitten mitä tahansa”, Hakanen vastaa.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla tästä maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
