

Metsä Groupin pääjohtaja Jussi Vanhanen kertoo MT:lle, että Joutsenon sellutehtaan tuotantoseisokkia jatketaan syksyyn asti.
”Tarkastelemme syksyllä uudelleen, millaiset markkinanäkymät ovat. Tehdas on hyvässä kunnossa ja henkilöstö tekee erinomaista työtä. Ratkaisevaa kuitenkin on se, kattaako tuotteiden myyntihinta tuotannon kustannukset. Tappiolla emme voi tehdasta ajaa”, Vanhanen sanoo.
”Ei siinä oikein järkeä ole, että lähetetään kiinalaisille sellua ja laitetaan vielä ikään kuin ilmaista rahaa kylkeen”, hän jatkaa.
Joutsenon lisäksi Metsä Groupilla on Ruotsin Husumin kartonki- ja sellutehtaalla heinäkuussa seisokki markkinasyistä. Pääjohtajan mukaan on aina olemassa riski, että markkinatilanne heikkenee ja tuotantoa joudutaan sopeuttamaan muuallakin.
Normaaleja huoltoseisokkeja on pitkin kesää.
Kaikki tuotantokyky ei ole tapissaan kannattavillakaan laitoksilla. Kemin biotuotetehdas käy vielä vajaalla kapasiteetilla uuden karheuttaan.
”En ole insinööri, mutta minulle on sanottu, että sellutehdas on valmis vasta kymmenen vuoden jälkeen. Jos verrataan Äänekosken tehtaan tehokkuuteen, niin onhan siihen vielä Kemissä matkaa.”
Kun havusellun hinta nousi selvästi lehtisellua korkeammaksi, osa asiakkaista siirtyi käyttämään halvempaa lehtisellua.
Kemiallisen metsäteollisuuden ongelmat ovat olleet viime aikoina pinnalla.
Vanhanen muistuttaa, että sellumarkkinat ovat täysin globaalit. Kilpailupainetta tulee yhä enemmän Etelä-Amerikasta, Kiinasta ja vientirajoituksista huolimatta myös Venäjältä.
Hän ei usko, että sellun kysyntä ja markkina itsessään kasvaisi. Samaa kakkua jaetaan kilpailijoiden kesken, ja olennaista on hinta.
”Kyllä tässä on kyse kovasta kustannuspelistä. Ne pärjäävät, jotka pystyvät olemaan kustannustehokkaita ja muut jäävät jälkeen.”
Halpa lehtisellu on vienyt markkinaosuutta havusellulta.
”Kun havusellun hinta nousi selvästi lehtisellua korkeammaksi, osa asiakkaista siirtyi käyttämään halvempaa lehtisellua. Nyt hintaero on kaventunut, mikä on hieman parantanut havusellun kysyntää. Tässä nähdään, että me pärjäämme ainoastaan, jos osaamme olla kilpailukykyisiä.”

Täytyykö suomalaisen kuitupuun olla halpaa, jotta selluntuotanto voi kannattaa jatkossakin Suomessa? Tähän kysymykseen Vanhanen ei anna suoraa vastausta. Sen sijaan hän toteaa kuitupuun hinnan olevan metsänomistajille edelleen hyvällä tasolla.
”Viime vuosina nähtiin poikkeuksellinen hintapiikki, mutta kuitupuun hinnat ovat edelleen selvästi korkeammat kuin neljä vuotta sitten. Pitkässä juoksussa hinta on siis yhä korkealla.”
Metsä Groupin omistavat pääosin suomalaiset metsänomistajat Metsäliitto Osuuskunnan kautta.
Olettaisin, että jossain vaiheessa se puukauppa sitten pikkaisen piristyy. Mutta en tiedä, tapahtuuko se tänä vuonna vai ensi vuonna.”
Kaiken kaikkiaan metsäpomo pitää puumarkkinoita otollisina metsänomistajille.
”Nyt ajatellaan, että metsäteollisuudella menee huonosti, mutta Suomeen jäävä arvonlisä metsätaloudesta ei ole kadonnut. Se on vain jakautunut uudella tavalla. Metsänomistajat saavat nyt aiempaa suuremman osuuden ja teollisuus pienemmän. Tämä näkyy yritysten tuloksissa ja toisaalla puun hinnoissa.”
Metsä Groupilla ei ole ollut puun saatavuudessa ongelmia. Puukauppaan pääjohtaja uskoo tulevan vielä vauhtia.
”Jos katsotaan kokonaisvolyymeja, niin ovathan ne selvästi viime vuotta alemmat. Olettaisin, että jossain vaiheessa puukauppa sitten pikkaisen piristyy. Mutta en tiedä, tapahtuuko se tänä vuonna vai ensi vuonna.”
Vanhanen haluaa nostaa esiin, kuinka suuri merkitys metsäteollisuudella on Suomen taloudelle. Hänellä on selvä ukaasi tulevalle hallitukselle: metsätaloutta ja -teollisuutta ei saa ajaa ahdinkoon kansallisella politiikalla.
”Rajoituksia tai kustannuskuormaa ei saa tulla alalle veroina tai muina maksuina. Jos metsien käyttöä rajoitetaan, teollisuus kyllä sopeutuu, mutta Suomi ja suomalaiset siinä häviävät.”
”Metsäteollisuuden vaikutus julkiseen talouteen on ymmärrettävä. Jos alan tuotanto vähenisi kymmenen prosenttia, julkinen talous menettäisi arviolta noin 400 miljoonaa euroa verotuloja. Silloin kahdeksan miljardin euron sopeutustarve kasvaisi heti 8,4 miljardiin euroon.”
Vanhasen mukaan esimerkiksi EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanossa Suomella on merkittävää kansallista liikkumavaraa, jota pitäisi hyödyntää.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
