Tutkijat: Puun energiakäyttöä ei pidä ajaa alas – tulevat kriisit vaativat toimivat hankintaketjut

Puusta saatavalla bioenergialla tulee olemaan tärkeä rooli Suomen energiankäytölle pitkälle tulevaisuuteen. Näin tulee olemaan riippumatta siitä, mihin suuntaan energiajärjestelmä tulee kehittymään, selviää Luken uudesta raportista.

Luonnonvarakeskuksen REPower-hankkeen strateginen tiekartta antaa kolme erilaista kehityspolkua Suomen energiajärjestelmälle. Raportti ei ennusta tulevaisuutta, vaan esittelee mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja.

EU-velvoitepolussa energiajärjestelmä kehittyy nykyisten EU-tavoitteiden mukaisesti. Biotalouspolussa biomassaa jalostetaan yhä enemmän korkean lisäarvon tuotteiksi. Sähköistymispolussa datakeskukset, vetytalous ja synteettiset polttoaineet kasvattavat voimakkaasti sähkön kysyntää sekä tuulivoiman tuotantoa.

Polkujen lähtökohtana on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä uusiutuvilla energiamuodoilla. Kaikkia tulevaisuusskenaarioita yhdistää bioenergian merkittävä rooli energiajärjestelmässä, arvioivat Luken tutkijat.

Suomen energiajärjestelmän lähtökohdat ovat vahvat, todetaan raportissa. Fossiilittoman sähkön osuus nousi vuonna 2024 95 prosenttiin, tuulivoiman tuotanto ylitti 20 terawattituntia ja riippuvuus venäläisestä tuontienergiasta on päättynyt.

Luken mukaan energiapuun käyttö ei lähtökohtaisesti vaaranna metsien hiilinieluja tai luonnon monimuotoisuutta, jos korjuu kohdistuu pääosin metsätalouden sivuvirtoihin, hakkuutähteisiin ja pienpuuhun.

Tällä hetkellä Suomessa käytetty bioenergia koostuu pääosin juuri näistä sivuvirroista. Tutkijoiden mukaan puu tulisi ohjata ensisijaisesti korkean jalostusarvon tuotteisiin.

Bioenergian vahvuuksia ovat kotimaisen puuraaka-aineen hyvä saatavuus ja laaja, hajautettu voimalaitoskanta.

Tuulivoiman kasvu ja lämmityksen sähköistyminen vähentävät kuitenkin puupolttoaineiden käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Tästä huolimatta energiapuun rooli tulee pysymään tärkeänä erityisesti säätövoimana.

Vaikka puuta poltetaan tulevaisuudessa vähemmän, sen hankintaketjut on pidettävä kunnossa, jotta bioenergiaa on saatavilla tarvittaessa myös kriisitilanteissa. Raportissa kehotetaan, että hakkuutähteiden ja pieniläpimittaisen kokopuun hankinnan teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä tulisi vahvistaa.

Raportissa nousee esiin puusta saatavan bioenergian rooli Suomen huoltovarmuudelle. Bioenergia on keskeinen tapa vahvistaa energiaomavaraisuutta ja vähentää riippuvuuksia. Kriisinkestävyys lisääntyy geopoliittisesti epävarmoina aikoina.

Raportti nostaa esiin myös ilmastoriskit. Jos Atlantin merivirrat heikkenisivät merkittävästi, Pohjois-Euroopan talvet voisivat kylmetä ja pidentyä, mikä lisäisi lämmitysenergian tarvetta ja korostaisi energiajärjestelmän joustavuutta sekä varavoiman merkitystä.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana Luken tutkijat nostavat ligniinin yhdeksi tulevaisuuden korkean jalostusarvon tuotteista. Selluteollisuuden sivuvirrasta voitaisiin valmistaa akkumateriaaleja ja korvata fossiilipohjaista grafiittia, mikä vähentäisi riippuvuutta kriittisistä mineraaleista.

Luken laatiman tiekartan pääantia on, että uusiutuva energiantuotanto sijoittuu pitkälti maaseudulle.