Metsästysrikollisuutta valvovan Susi Lifen raportti: Viime syksy oli vaikea – jatko on katkolla

Susi Life -partio on hankevuosien 2020–2023 aikana konsultoinut, ohjannut ja neuvonut kansalaisia siitä, miten konflikteja suurpetojen kanssa voidaan vähentää ja estää.

Viime viikolla julkaistussa vuosiraportissa kerrotaan, että lumiseen aikaan partiota työllistävät erityisesti susien pihavierailut. Kesällä ja syksyllä kohtaamisissa on usein kyse suden tai muiden suurpetojen aiheuttamien vahinkojen tarkastamisesta.

Raportin mukaan erityisesti Pohjois-Karjalan alueella viime syksy oli vaikea toistuvien susien aiheuttamien koti- ja tuotantoeläinvahinkojen takia. Myös Pohjois-Savon alueella susien metsästyskoirille aiheuttamat vahingot lisääntyivät edellisestä vuodesta.

Eräpartion valvontatyöstä merkittävin osa on kohdennettu pääosin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelle. Aikavälillä 1.1.2020–31.12.2023 partio tarkisti valvonnan yhteydessä 1 034 ajoneuvoa ja tarkastanut metsästys- ja aseluvat 840 kertaa.

Neljän vuoden aikana partio on paljastanut metsästysrikoksia tai rikkomuksia yhteensä 42 kappaletta. Toistaiseksi törkeitä metsästysrikoksia ei neljän ensimmäisen vuoden aikana paljastunut.

Metsästysrikos luokitellaan törkeäksi aina, jos luvatta tapetaan ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi tai vahingoitetaan sitä. Savukukoksi nimetyn suuren suurpetojakin koskeneen metsästysrikosvyyhdin esitutkinta ei ole vielä valmistunut.

Metsästysrikoksia ovat sellaiset tahalliset tai törkeästä huolimattomuudesta aiheutetut teot, joissa käytetään esimerkiksi metsästyslaissa kiellettyä pyyntivälinettä tai metsästetään riistaeläintä ilman pyyntilupaa.

Metsästysrikkomuksessa on yleensä kyse joko riistanhoitomaksun suorittamatta jättämisestä tai siitä, että asetta on kuljetettu autossa kielletyllä tavalla.

Muita valvonnassa esiin tulleita rikoksia ja rikkomuksia on havaittu hankkeen aikana 81 kappaletta.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen myötä suurpetojen kannanhoidollinen metsästys päättyi Suomessa käytännössä viime vuoteen.

Vuosiraportissa todetaan, että erityisesti karhukannan kasvaessa erilaisten vahinkojen ja suurpetokohtaamisten ennakoidaan lisääntyvän.

”Luultavasti vahingot ja joidenkin tahojen tyytymättömyys politiikkaan näkyy suurpetojen laittoman tappamisen lisääntymisenä etenkin Lapissa, Kainuussa ja Itä-Suomessa”, Susi Life-hankkeen raportissa kirjoitetaan.

”Hankkeessa hankittua laaja-alaista kokemusta ja osaamista ei ole vara hukata, koska toiminnalle on varsin suurella todennäköisyydellä kasvavaa tarvetta KHO:n päätöksen takia”, totesi rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisilaitokselta Susi Life -webinaarissa 20. helmikuuta.

Suden tai suurpedon ampujaa odottaa kova tuomio. Törkeän metsästysrikokseen syyllistynyt voidaan tuomita vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Lisäksi tekijä voi menettää aseensa ja hänet määrätään todennäköisesti metsästyskieltoon. Tämän lisäksi hän joutuu korvaamaan kaatamansa eläimen arvon valtiolle, aikuisen suden kohdalla jopa yli 9 000 euroa.

Susi Life -hankkeen tehtävänä on edistää paikallistason vuorovaikutusta ja tuoda työkaluja susien aiheuttamien haittojen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Hanke päättyy 30.9.2025 ja sitä on rahoitettu yhteensä 5,5 miljoonalla eurolla.