Amerikankettukoiran tehtävänä on ajaa riistaa haukkuen kuuluvasti. Riistana yleisimmin kettu. Rotua voidaan käyttää myös suurpetojen metsästykseen. Kuva: Lari Lievonen
Itä-Suomen poliisi esittää ruotsalaisessa lehdessä kovia väitteitä Itä-Suomessa rehottavasta susien salametsästyksestä
Göteborgs Posten kirjoittaa tuoreessa artikkelissa Suomen SusiLife-hankkeesta ja susien salametsästyksestä Suomessa. Erityisen huonoksi tilannetta kuvataan Itä-Suomessa.Tilaajalle
Susikannan hidas kasvu ei selity SusiLife-hankkeen mukaan luonnollisella kuolleisuudella, liikenneonnettomuuksilla, sairauksilla tai poikkeusluvilla. Kuva: Timo HeikkalaLehden artikkelissa on haastateltu Luonnonvarakeskuksen vetämän SusiLife-hankkeen edustajia ja paikallista lampaankasvattajaa. Tekstin mukaan pelko ja kotieläimiin ja metsästyskoiriin kohdistuvien susien hyökkäysten riski ovat syitä, miksi ihmiset eivät halua susia lähistölleen ja ottavat tämän takia asiat joskus omiin käsiinsä.
Salametsästysväitteitä perustellaan Itä-Suomen susimäärillä. Susikannan kerrotaan jutussa kääntyneen kasvuun tiukentuneiden lakien vuoksi, mutta susipopulaatio kasvaa silti liian hitaasti.
Eräpartion vanhempi konstaapeli Kimmo Örn kertoo jutussa, että partio kiertelee alueilla, joilla epäillään laitonta susien metsästystä.
”Katsomalla, mitä jälkiä metsästäjät seuraavat ja millaisia koiria heillä on, voimme saada käsityksen siitä, mitä he metsästävät. Jos heillä on koiria, joilla metsästetään susia, kiinnitämme siihen erityistä huomiota”, eräpartion Kimmo Örn sanoo Göteborgs Posten-lehdelle.
”Olemme menossa alueelle, jossa on kuuden suden lauma. Tiedämme myös, että siellä on ihmisiä, jotka yrittävät tappaa ne. Viime vuonna olimme alueella paljon ennaltaehkäisevästi”, Örn kuvailee artikkelissa.
”Nykyään ihmiset tunnistavat automme. Kun he näkevät meidät, he soittavat ja kertovat muille, että me olemme täällä. Juuri sitä me haluamme. Sillä on pelotevaikutus salametsästykseen”, Metsähallituksen erätarkastaja Tobias Peura toteaa Göteborgs Postenin haastattelussa.
Poliisin ja erätarkastajan yhteispartio ennaltaehkäisee ja valvoo metsästysrikollisuutta. Partio keskittyy erityisesti susien laittoman tappamisen ehkäisyyn. Kuva: Lari LievonenMyös eräpartion esimiehenä toimiva Itä-Suomen poliisin rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen kokee Itä-Suomen salametsästystilanteen synkäksi.
”Kyllä tilanne on synkkä eikä tuoreen KHO:n päätöksen myötä tilanne yhtään tulevaisuudessa ainakaan parane. Päinvastoin. Hyvin kompleksinen tilanne, johon vaikuttaa moni asia nyt ja tulevaisuudessa”, Pohjolainen kommentoi MT:lle.
Pohjolainen viittaa KHO:n päätöksellä hovioikeuden ratkaisuun, jolla suurpetojen kannanhoidollinen metsästys käytännössä päättyi. Esimerkiksi Ilomantsissa paikallinen riistanhoitoyhdistys sanoi tämän takia irti poliisin kanssa tehdyn suurriistavirka-apusopimuksen.
Maaseudun Tulevaisuuden haastattelema Itä-Suomessa asuva metsästäjä ei peittele kiukkuaan.
”SusiLife on jatkanut metsästäjien mustamaalaamista lehtijutuissaan koko toimintansa ajan. Eräpartion toiminta on ollut erittäin asenteellista ja kaukana SusiLifen mainostamasta neutraalista toiminnasta”, nimettömänä pysyttelevä metsästäjä toteaa.
Samoilla linjoilla on Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Juha Hiltunen.
"Jutussa käy hyvin selville partion tarkoitusperät, metsästä löytyvät metsästäjät ovat menossa, tulossa tai ainakin suunnittelemassa suden tappoa. Tälläkin hetkellä täällä voi kuitenkin laillisesti metsästää jänistä, kettua, villisikaa, näätää ja muita pienpetoja”, Hiltunen kommentoi ja muistuttaa, että SusiLife-hanke perustettiin pehmentämään suden ja kansalaisten välistä yhteiseloa.
”Hankkeessa partion piti maaseudulla liikkuessaan opastaa, neuvoa ja kouluttaa, ei kaivaa esille sakkovihkoja hyvinkin tulkinnallisista asioista. Salametsästystä tapahtuu, sitä ei voi kieltää, mutta ei sellaisessa määrin, mitä poliisi väittää.”
”Rajanvarsikunnissa rajavartiolaitos on tehnyt metsästyksen valvontaa ja tullut hyvin toimeen kaikkien ihmisten kanssa ja puuttunut ammattitaidolla epäkohtiin”, Hiltunen toteaa.
Hiltusen mukaan hyvää hankkeessa ovat olleet apuvälineet ja keinot, joilla voidaan yrittää suojata kotieläimiä susilta.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan koko maassa tuomioita törkeistä metsästysrikoksista on annettu viiden viime vuoden aikana viisi. Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden järjestelmistä löytyy neljä tuomiota törkeistä metsästysrikoksista viimeisten viiden vuoden ajalta. Kolme tuomiota on koskenut suden tai karhun metsästystä ja yksi tuomio saukon metsästystä.
Metsästyskortin lunastaa Suomessa vuosittain noin 300 000 ihmistä.
Itä-Suomen poliisi on jatkanut keväällä julkaistun Pohjois-Savon metsästysrikosvyyhdin tutkintaa. Esitutkinnan piti valmistua alun perin viime kesänä, mutta se on vielä tällä hetkellä kesken.
Göteborgs Posten: De vill öka toleransen för varg i Finland
SusiLife-hanke
SusiLife välittää tietoa sudesta ja sen käyttäytymisestä, edistää paikallistason vuorovaikutusta ja tuo työkaluja susien aiheuttamien haittojen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn.
Hankkeen tavoitteena on lisätä kansalaisten luottamusta sekä viranomaistoimintaan että sen kykyyn hoitaa susien aiheuttamia konflikteja.
Partiolle on perustettu vihjepuhelin, jonne erityisesti tiedot tai epäilyt susiin kohdistuvista laittomuuksista ovat toivottuja.
SusiLife-hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus (koordinaattori), Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Itä-Suomen poliisilaitos ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri.
Hanke käynnistyi 1.10.2019 ja päättyy 30.9.2025. Projektissa on nyt meneillään viides ja viimeinen vuosi.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
