

Voisiko robotteja hyödyntää taimitarhan rutiinitöissä tai kaukokartoitusta metsätuhojen havaitsemisessa? Voi, jos suomalaisia tutkijoita on uskominen.
Luonnonvarakeskuksen luotsaama Laukansaari Giants -hanke tehostaa eliittitaimien tuotantoa. Tarvetta tehokkaammalle menetelmälle löytyy, sillä metsänviljelyssä on jo nyt ajoittain pulaa jalostetuista siemenistä tai taimista.
Laukansaari Giants hyödyntää taimien tuotannossa alkiomonistusta. Se on menetelmä, jolla metsänjalostuksen tulokset saadaan käytäntöön aiempaa nopeammin. Parhaiden alkioiden valinnan tekee robotti.
Käytössä on kolme koerobottia, kertoo Luken erikoistutkija Mikko Tikkinen. Tikkinen esitteli hanketta Slushin sivutapahtumassa Helsingissä keskiviikkona.
”Robotit sopivat olemassa oleviin laboratorioihin ja niitä on helppo käyttää”, Tikkinen sanoo.
Tässä vaiheessa robotit tunnistavat ja poimivat kasvatuskelpoiset alkiot idätykseen. Seuraavaksi tarkoituksena on saada robotit viemään itäneet alkiot laboratoriosta kasvihuoneeseen.
”Ihmisiä ei korvata, vaan he pääsevät tekemään tärkeämpää työtä laboratoriossa, kun aikaa vapautuu rutiinitöistä. Robotit tekevät tylsän työn”, Tikkinen kertoo.
”Ihmisiä ei korvata, vaan he pääsevät tekemään tärkeämpää työtä laboratoriossa, kun aikaa vapautuu rutiinitöistä.”
Myös metsätuhojen ehkäisyyn on uusia innovaatioita. Kirjanpainajan kuivattamia kuusia voi havaita satelliittikuvista. Koko Forest on yksi aiheen parissa puuhaavista yrityksistä.
Yhtiö hyödyntää satelliitti- ja ilmakuvia, joista tekoälymalli etsii yksittäisiä kuivia puita. Malli havaitsee kuolleet puut 95 prosentin tarkkuudella, Aki Snellman Koko Forestilta kertoi Sluhsin sivutapahtumassa.
”Viime kesänä 26 000 metsänomistajaa sai tiedon hyönteistuhoista”, Snellman sanoo.
Yhtiön asiakkaisiin kuuluu muun muassa Suomen metsäkeskus. Snellmanin mukaan yhtiön mallin tarkkuus oli iso tekijä siinä, että Metsäkeskus valitsi Koko Forestin.
Seuraavaksi pyrkimyksenä on tunnistaa metsien monimuotoisuus kaukokartoituksen avulla.
”Malli tunnistaa puulajeja, kuten haapoja. Sitä koulutetaan metsäammattilaisten voimin”, Snellman kertoo.
Puulajien lisäksi monimuotoisuusmalli tunnistaa metsien rakenteellisuuden ja – kuten hyönteistuhomallikin – kuolleet puut.
Yhtiössä ei ole vielä tehty aiheesta tilastollista mallia, mutta silmämääräisesti näyttää siltä, että siellä, missä on kuolleita puita, on usein myös vanhaa metsää.
Metsäinnovaatioiden saralla Slushin sivutapahtumassa esiteltiin myös ligniinistä valmistettavaa biopohjaista epoksia sekä ilmastointilaitteita, joiden valmistamisessa hyödynnetään selluloosaa.
Suuressa osassa epoksituotteita on haitallista bisfenoli A:ta. Lignospheren tuotteessa sitä ei ole, minkä lisäksi ligniinistä valmistettavan epoksin hiilijalanjälki on pienempi, yhtiö toimitusjohtaja Eero Knuutila vakuutti.
Hygronin luoma uusi kalvoteknologia puolestaan lisää esimerkiksi ilmastointilaitteiden energiatehokkuutta.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
