Ihminen jää kovin pieneksi douglaskuusen rinnalla. Kuva: Marja Seppälä
Video: Douglaskuusista voi kasvaa jättejä Suomen metsiin – yli satavuotiaan puun koko jo 15 kuutiota
Douglaskuusen tarina Suomessa on vielä nuori. Kotimaassaan Yhdysvalloissa ne voivat kasvaa tuhat vuotta.Tilaajalle
Mustilan arboretumin yli satavuotiaat douglaskuuset ovat jo noin 43-metrisiä. ”Aika möykkyjä”, ihastelee toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen. Kuva: Marja SeppäläVoisiko Suomessa kasvattaa jättiläispuita, kuten mammuttipetäjää? Ehkä.
Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry Väre liputtaa Suomessa pisimmäksi tulevaisuudessa kasvavaksi puuksi douglaskuusta.
”Douglaskuusi tulee ensimmäisenä mieleen, sen ylitse kasvaminen vaatisi paljon. Tämä on arvailua, mutta douglaskuusi voisi yltää 50 metriin”, Väre sanoo.
Douglaskuusta veikkaa myös Mustilan arboretumin toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen.
”Voisi kuvitella että douglaskuusi on puu, joka nykyilmastossa pystyy kasvamaan suurimmaksi. Meidän pisimmät douglakset ylsivät 42,5 metriin, kun ne mitattiin seitsemän vuotta sitten. Nyt ne ovat varmaan päälle 43 metriä.”
Elimäellä sijaitsevan Mustilan douglaskuuset ovat Reinikaisen mukaan paitsi pitkiä, myös ”aika möykkyjä”, sillä niiden tilavuus lähenee 15 kuutiometriä. Tavallinen tukkipuu jää yleensä alle kuutioon.
Douglaskuusen potentiaalisia mittoja Suomessa ei pystytä vielä sanomaan, sillä Mustilassa ne ovat kasvaneet vasta 115 vuotta, kun douglas voi kotimaassaan kasvaa helposti tuhat vuotta.
”Douglaksen tarina Euroopassa on vielä aika nuori, noin 200 vuotta. Laji on kotoisin Länsi-Amerikasta ja päätyi eurooppalaisiin istutuksiin monien muiden alueen havupuujättien tavoin vasta 1800-luvun alkupuolella.”
Douglaskuusia tuotiin Eurooppaan, jossa niitä kasvaa metsäistutuksina esimerkiksi Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Saksassa. Pisimmät yksilöt lähenevät pian 70:ntä metriä. Kotipaikassaan Länsi-Amerikassa douglaskuuset voivat kasvaa satametrisiksi.
Douglaskuusi on sikälikin mielenkiintoinen, että Luonnonvarakeskuksen selvityksessä se valittiin yhdeksi uudeksi puulajiksi, jolla arvioidaan olevan parhaat mahdollisuudet taloudellisesti kannattavaan viljelyyn Suomessa.
Mammuttipetäjän kasvatusta Suomessa on kokeiltu. Mammuttipetäjä voi kasvaa 90–95-metriseksi. Se on tilavuudeltaan maailman suurimmaksi kasvava puulaji ja voi elää yli 3 000 vuotta vanhaksi.
”Kasvattamista on yritetty Lounais-Suomessa. Se pysyy hengissä, mutta jää puskaksi. Mammuttipetäjä tulee liian etelästä. Se on kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista, joka sijaitsee noin Napolin tasolla”, Väre sanoo.
Reinikainen on optimistisempi.
”Koko ajan sitä testataan. Jos saisi siementä eristäytyneistä populaatioista mahdollisimman korkealta sisämaasta, kiinnostaisi tutkia, poikkeavatko sen geenit pääpopulaatiosta”, Reinikainen haaveilee.
Arboretum Mustila on Suomen vanhin ja suurin puulajipuisto. Vuodesta 1902 lähtien valtioneuvos A. F. Tigerstedtin perustamassa arboretumissa on koeviljelty koti- ja ulkomaisten puulajien kestäviä alkuperiä. Kuva: Marja SeppäläMammutin kasvattaminen on onnistunut hyvin Tanskassa, ja Suomessa moni kasviharrastaja kokeilee parhaillaan eri siemeneriä.
Kaikki eivät innostu siitä, että Suomeen tuodaan vierasperäisiä puita. Puhutaan vieraslajeista, vaikka puulajistomme on ollut selkeästi rikkaampaa ennen jääkausia. Euroopasta on löytynyt monien nykyisin länsiamerikkalaisten puulajien siitepölyä.
”Nykyinen puulajistomme on varsin köyhä. Voitaisiinko tulokkaista puhua paluumuuttajina”, Reinikainen ehdottaa.
Euroopassa puiden leviämistä etelästä on estänyt jääkausien lisäksi poikittainen Alppien vuoristo. Länsi-Amerikassa puulajiston monimuotoisuuden mahdollistaa se, että mantereen vuorijonot kulkevat etelästä pohjoiseen.
”Yleinen mielikuva jättiläispuusta on, että sen pitäisi olla 70–100-metrinen.” Henry Väre
Suomessa on ainakin toistaiseksi ilmasto, joka rajoittaa puiden pituuskasvua. Yksi voi olla lumitaakka, joka muodostaa ongelman kovin pitkille puille.
”Puiden runko ei pysty kantamaan ääretöntä painoa. Näillä näkymin meillä ei pitkään aikaan nähdä 60–70-metrisiä puita”, Väre sanoo.
”Toinen tekijä on lyhyt kasvukausi. Niissä maissa, joissa puut kasvavat korkeiksi, kasvukausi on pitempi.”
Suomen pisin mitattu puu on Punkaharjulla kasvava lehtikuusi, joka kurottaa 47 metrin korkeuteen. Tilavuudeltaan suurin puu on Heinolan tsaarinpoppeli, jolla on pituutta 34,5 metriä, mutta kokoa yli 30 kuution verran. Ympärysmitta rinnan korkeudelta on 6,4 metriä.
Douglaskuusen kuori on korkkimainen. Varsinainen pintapuu sen alla on vaaleaa, mutta sydänpuu kauniin lohenpunaista. Kuva: Marja SeppäläVarsinaisia jättiläispuita ei Väreen mukaan Suomessa ole.
”Yleinen mielikuva jättiläispuusta on, että sen pitäisi olla 70–100-metrinen.”
Reinikainen puhuu pikkujättiläisistä, joiden mittaluokka olisi 35 metrin tuntumassa.
”Niitä meiltä löytyy jo melkoinen määrä: lännenhemlokki, useat lehtikuuset ja pihdat, myös makedonianmänty ja serbiankuusi. On myös useita lehtipuita, jotka yltävät näihin mittoihin.”
”Jättituija voi luonnossa kasvaa 60–70-metriseksi. Ehkä sellaisia voidaan ajan mittaan nähdä täälläkin, nyt vanhimmat puut ovat ehtineet 30 metrin mittaan.”
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
