Tiedätkö, miten metsän terveyslannoituksesta saa parhaan hyödyn? Muita hoitotoimenpiteitä ei kannata laiminlyödä

Metsän terveyslannoitukseen voi hakea metka-tukea Suomen metsäkeskuksesta. Lannoittaminen kannattaa kuitenkin tehdä vasta sitten, kun muut metsänhoidon toimenpiteet on tehty kunnolla.

Lannoitettavan taimikon pitää olla kasvatuskelpoinen ja keskipituudeltaan vähintään 0,7 metriä, neuvoo metsäkeskus. Varhaishoitotyöt ja taimikonhoitotyöt on oltava tehtynä ennen lannoitustuen hakemista. Metsässä ei myöskään saa olla merkittäviä hakkuutarpeita.

Ehdot täyttyvät, jos lannoituskohteella ei tarvitse tehdä taimikon varhaishoitoa, taimikonhoitoa tai harvennushakkuuta seuraavan viiden vuoden aikana.

Koska metsiä lannoitetaan usein lentolannoituksena laajoille alueille, terveyslannoitushankkeeseen voi kuulua myös yksittäisiä kuvioita, joilla on vielä tarve hakkuille. Metka-lain 14 § kertoo tarkemmin, millaisia edellytyksiä tuen myöntämiselle on.

Metka-tukea voi hakea turvemaille tehtävään lannoitukseen. Kuva: Markku Pulkkinen

Metsänlannoituksessa on huomioitava, että vesistöjen ja pienvesien rannoille sekä luontokohteisiin pitää jättää yli viiden metrin suojavyöhyke, jolle lannoitetta ei levitetä. Suojavyöhykkeen pinta-alaa ei lasketa tukihakemuksessa mukaan lannoitettavan alueen pinta-alaan.

Turvemaille voi hakea tukea tuhkalannoitukseen, mutta kivennäismaat tulee rajata pois hakemukseen suunnitellusta pinta-alasta.

Terveyslannoitustukea ei yleensä myönnetä pohjavesialueelle. Vesi.fi-palvelusta voi tarkistaa, kuuluuko lannoitettava alue pohjavesialueeseen. Poikkeus on boorilannoitus, jota voi tehdä 2-luokan pohjavesialueella, jos toimenpiteeseen saa myönteisen lausunnon ely-keskukselta.

Tukihakemus on kätevintä täyttää Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Sähköisesti toimitetut hakemukset käsitellään paperisia hakemuksia nopeammin.