Joko pohjat on nähty puun hinnoissa? – ”Meidän minimi on alitettu”, sanoo suuri puunmyyjä

Perinteisesti sekä puun ostajat että myyjiä edustava MTK ovat pitäneet puumarkkinoiden tasaisuutta hyvänä asiana.

Tänä vuonna tasaisuudelle ei ole ollut puukaupassa sijaa. Sekä hinnat että ostojen määrä ovat kulkeneet melkoista vuoristorataa nousten ensin kevään huippuun, minkä jälkeen seurasi jyrkkä hintojen lasku ja ostomäärien romahdus.

Luken tilaston mukaan teollisuuspuun kauppamäärä laski syys–lokakuussa yli 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan jaksoon nähden.

Myös marraskuussa ostomäärät jäivät Metsäteollisuus ry:n viikkotilaston mukaan alhaisiksi.

Joulukuun ensimmäisellä viikolla kauppa vilkastui, mutta määrä jäi vielä kolmanneksen viime vuotta jälkeen.

Sekä tukin että kuitupuun hinnat ovat laskeneet huipuistaan noin kymmenellä eurolla kuutiota kohti.

Tämän vuoden lähes olemattoman inflaation ansiosta tukin reaalihinta on edelleen suhteellisen korkea pitkän ajan vertailussa ja kuitupuun hinnatkin selvästi esimerkiksi yli 2010-luvun tason.

Muun muassa eläkesijoittajien metsiä hoitavan Aari Metsän toimitusjohtaja Mikael Beck näkee hintojen laskeneen jo liiaksi markkinatilanteeseen nähden.

Beckin mielestä osto- ja hakkuumäärien ero on silmiinpistävä.

Tammi–lokakuun aikana teollisuuden ostot olivat yhdeksän miljoonaa kuutiota viime vuotta pienemmät hakkuiden laskiessa vain 1,2 miljoonalla kuutiolla. Tästä voi päätellä teollisuuden syövän varastojaan.

Ennen pitkää ostoja on lisättävä, jotta tehtaat eivät jäisi ilman puuta.

”Nykyinen tilastohinta perustuu niin ohueen volyymiin, ettei se edusta meille markkinahintatasoa.”

Beckin viesti on muuttunut päinvastaiseksi keväästä, jolloin hän totesi teollisuuden jo kärsivän liian kalliista puusta.

”Lokakuun loppuun asti hinnan lasku oli perusteltua ja korjausliike kevään huipusta oli tarpeellinen teollisuudelle. Mutta nyt on menty toiseen ääripäähän. Meillä on omat tietyt minimihinnat, jotka on jo alitettu.”

Tilanne muistuttaa syksyä 2022, jolloin puun hinta polki paikoillaan vaikka kysyntä kasvoi. Tuolloin Aari Metsä keskeytti harvennuspuun kaupan ja sama on edessä nyt tukkivaltaisilla leimikoilla.

”Meidän myymissämme leimikoissa alkusyksystä saatiin harvennustukista päälle 70 euroa ja kuidustakin nykyistä tasoa parempi hinta. Meille se on pohjataso.”

Suomen puumarkkinat ovat osin kulkeneet eri suuntaan kuin muissa maissa.

Saksassa ja Itävallassa tukin hinnat ovat pysytelleet korkealla, ja Latviassa hinnanlasku pysähtyi alkusyksyllä. Ruotsissa tukin hintakehitys on ollut samankaltaista kuin Suomessa, tosin huippuhinnat olivat siellä poikkeuksellisen korkeat.

Märkyys on rajoittanut puunkorjuun kelirikkoleimikoille suuressa osassa maata. Kuva: Jarno Mela

Puumarkkinoiden käänteen ajoitus riippuu siitä, kuinka kauan aiemmin ostettua puuta riittää hakattavaksi.

MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen arvioi teollisuuden puuvarastojen olevan melko lähellä uutta normaalia. Venäjän puuntuonnin loputtua normaalimäärä kasvoi entiseen verrattuna. Viime kevään osto- ja hintarynnistyksessä varastot paisuivat, ja kesästä lähtien hakkuut ovat olleet huomattavasti korkeampia kuin puun ostot.

Suuri osa teollisuuden varannoista on nyt korjaamatta jääneitä talvileimikoita, joista ei ole iloa vesikeleissä.

”Syksy on ollut korjuun ja kuljetuksen kannalta huono, kelirikkokohteita on pääasiassa pystytty korjaamaan”, Karttunen sanoo.

Beck näkee hintojen laskun johtuvan osaksi siitä, että ostojen painopiste on siirtynyt kesäleimikoista talvileimikoihin, joissa puun hinta on alhaisempi kuin kesäkorjuukelpoisilla kohteilla.

”Nähdään ehdottomasti, että ainakin tukkipuun hinta tulee keväällä nousemaan, jos maailmantaloudessa ei tapahdu mitään poikkeuksellista romahdusta.”

Teollisuuden ostorytmiin voi Karttusen mukaan vaikuttaa osin uusien takuuhintakausien alkaminen loppuvuodesta.

Takuuhintakorvaus jäi edelliskaudelta heikoksi leikkurien ja hintojen laskun takia, Karttunen mainitsee.

”Jos metsänomistaja myy suoraan yhtiölle ja olettaa, että takuuhinta korvaa hintakehityksen, hän voi olla hyvin väärässä. Tämä vuosi osoittaa sen. Hinnat käväisivät korkealla keväällä ja palasivat syksyllä alas. Alkuvuoden kauppoihin ei välttämättä tule mitään hintatarkistusta.”

Karttusen mukaan tilastoista voi myös päätellä, että sahoilla, varsinkin yksityisillä, menee paremmin kuin sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuudella.

Hakkuiden painopiste on siirtynyt harvennuksilta päätehakkuisiin.

Pahin saattaa olla ohi kuitupuupuolellakin, sillä sellumarkkinoilla on ensi merkkejä ylitarjonnan helpottamisesta. Euroopan maissa selluvarastot ovat huvenneet normaalimäärään, joissain maissa jopa hyvin alhaisiksi.

”Sehän indikoi, että jossain vaiheessa sellua aletaan ostaa lisää varastoon. Luulen, että se aika alkaa olla kohta käsillä. Havusellun hinnat ovat tasaantuneet ja jopa nousseet jo monta viikkoa, eivät ehkä jyrkästi, mutta pahin voi olla ohi.”