Audiomedia: Lehtikuusen kysyntä räjähti Venäjän tuonnin loputtua

Lehtikuusen kysyntä on moninkertainen puutavaran tarjontaan nähden. Lehtikuusilankuille olisi menekkiä kotimaan lisäksi ulkomailla.

Markkinoille tulee vuosittain sahattua lehtikuusta noin 3000 kuutiota. Siitä noin puolet jalostaa nurmijärveläinen Huppusen höyläämö, kertoo Audiomedian tuore artikkeli.

”Kotimaisen Siperian lehtikuusen kasvu on vuosittain noin 400 000 kuutiota, joten sahatavaratuotannon moninkertaistamiseen olisi potentiaalia”, sanoo kolme vuosikymmentä lehtikuusen parissa työskennellyt Olavi Nieminen Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy:stä.

”Lehtikuusen kysyntä räjähti Venäjän tuonnin loppumisen myötä ja nyt emme ehdi sahata ja höylätä niin paljon kuin olisi kysyntää”, Nieminen toteaa.

Suomessa aloitettiin osin valtion tuella lehtikuusen viljely ja kasvatus noin 60 vuotta sitten, kun haluttiin lahonkestävää puuta markkinoille. Vaikka kyllästystekniikoiden kehittyminen syrjäyttikin lehtikuusen kasvatusinnon, Suomessa on kymmeniä tuhansia hehtaareita viljeltyä hakkuukypsää lehtikuusta.

Nykyään lehtikuusen viljely on vähäistä. Jonkin verran sen taudinkestävyyttä on käytetty hyväksi erilaisten tuhoalueiden metsityksessä.

Tuotannon kasvun esteenä on piensahureiden puute, kun isot sahat eivät ota vastaan lehtikuusta. Tiukkasyisenä ja pihkaisena puuna lehtikuusi on vaativa sahattava.

Vientimahdollisuuksia olisi Keski-Eurooppaan, joka sekin on käyttänyt aikaisemmin venäläistä lehtikuusta.

Etenkin lehtikuusen sydänpuu on kestävää, kertovat Olavi Nieminen ja Pentti Huppunen. Kuva: Audiomedia

Lehtikuusi päätyy terassilaudoiksi, pitkospuiksi ja muuhun ulko- ja puistorakentamiseen sopiviksi tuotteiksi. Se sopii myös sisäkäyttöön, esimerkiksi komeiksi lattialaudoiksi.

”Me toimitamme tavaraa yksityisille rakentajille, rakennusliikkeille, tukkukaupalle, ja Helsingin kaupungin kaltaisille suurasiakkaille, jotka käyttävät lehtikuusta ulkoilualueiden rakenteissa”, kertoo Nieminen.

Niemisen mukaan erityisesti puun sydänpuusta sahatun tavaran lahon kestävyys on suuri. Mitä vanhempia ja järeämpiä tukit ovat, sitä enemmän sydänpuuta saadaan.

Lehtikuusen etuihin kuuluu, että se on nopeakasvuisena hakkuukypsä 50 vuodessa.

Sahalla lehtikuusen hinta on ollut hieman alempi kuin mänty- tai kuusitukin, eli vähän alle sata euroa kuutiolta.