Hilla (Rubus chamaemorus) on kauppamarjoista arvokkain. Kuva: Suvi Jylhänlehto
Hillan satokausi päättyi aikaisin, vadelmapusikoihinkin kannattaa rynnätä kiireesti
Metsien ja soiden arvomarjat ovat kypsyneet tänä vuonna hyvissä ajoin.Tilaajalle
Hillaa on löytynyt tänä kesänä erityisesti puustoisilta soilta ja avosoiden reunoilta. Kuva: Jouni PorsangerHillan satokausi alkoi ja päättyi tänä vuonna aikaisin. Pääsato kypsyi heinäkuun puolivälin tienoilla, ja monin paikoin hilla oli ylikypsää jo heinäkuun lopussa.
”Kyllä se ohi on”, vahvistaa Ranualla hillaa poimijoilta ostava Juha Kukkonen.
Marjaa alkoi tulla myyntiin heinäkuun toisella viikolla ja todennäköisesti viimeisen satsin hän osti elokuun alussa, 60 kiloa Posiolta kerättyä hillaa.
Toki suojaisista paikoista ja pohjoisemmasta Lapista marjaa voi vielä löytyä. Nyt ostokausi jatkuu mustikan ja myöhemmin puolukan merkeissä.
Kukkonen kuvailee hillasatoa kohtuulliseksi.
”Ihan hyvä sato, toisaalta isoja alueita oli ihan tyhjänä.”
”Ihan hyvä hillasato, toisaalta isoja alueita oli ihan tyhjänä.”
Avosoilta hillaa ei juuri löytynyt, vaan lähes kaikki marja löytyi puustoisilta soilta.
Poimijahinta oli pääasiassa 15 euroa kilolta, hetkittäin hän maksoi tätä korkeampaa hintaa.
Facebookissa ja Tori.fi:ssä poimijat ovat myyneet hillaa suoraan kuluttajille 20–30 euron kilohintaan.
Mesimarja (Rubus arcticus) on harvinainen herkku, jonka poimintamääristä ei ole tilastoa. Kuva: Maarit CederbergToinen arktinen arvomarja, mesimarja, on haluttu mutta harvinainen herkku.
Mesimarja kasvaa koko Suomessa, mutta yleisin se on maan keskiosissa vyöhykkeellä, joka ulottuu Kuopiosta Kemiin.
Arktisten aromien asiantuntija Matleena Pulkkinen kertoo, että mesimarja taantuu, sillä sen kasvupaikat ovat harvinaistuneet. Se kasvaa muun muassa vanhoilla laidunmailla.
Pulkkisen mukaan mesimarjaa on yritetty viljellä, sillä kysyntää olisi.
”Se on upea marja. Siinä on hieno ja arvostettu aromi.”
”Mesimarja on upea marja. Siinä on hieno ja arvostettu aromi.”
Vaikeasti löydettävien apajien lisäksi mesimarjan keruuta vaikeuttaa se, että se ei oikein kestä säilytystä.
”Se on nopean toiminnan marja”, hän kuvailee.
Kolmatta Rubus-suvun metsämarjaa, vadelmaa, ei ole tänä vuonna tarvinnut etsimällä etsiä, sillä sato on ollut runsas. Pulkkinen kuvailee vadelmasatoa poikkeuksellisen hyväksi, sillä marjaa on tullut paljon, ne ovat olleet isoja ja lisäksi toukattomia.
”Kaikki on ollut kohdallaan.”
Vadelma kasvaa lehtomaisilla ja tuoreilla kankailla sekä hakkuaukeilla ja tienvarsilla.
Vadelman satokausi alkoi monin paikoin jo heinäkuun puolivälissä, mikä on tavallista aikaisemmin. Pulkkinen hoputtaa katsastamaan vadelmakasvustot, sillä marjat kypsyvät vauhdilla.
”Viimeisiä viedään”, hän toteaa tilanteesta Etelä-Savossa.
Pulkkisen mukaan kaikki marjat ovat kypsyneet tänä vuonna varhain.
Villivadelmaa (Rubus idaeus) kerätään runsaasti kotitarpeisiin. Kuva: Jarkko SirkiäTuusniemellä mökkeilevä joensuulainen Aira Räsänen on kerännyt naapurin hakkuuaukolta kymmenisen litraa vadelmia.
“Tämä on ensimmäinen vuosi, kun ei ole tarvinnut lähteä minnekään kauemmas marjoja hakemaan. Vadelmia on ihan muutama kymmenen metrin päässä mökistä.”
“Tämä on ensimmäinen vuosi, kun ei ole tarvinnut lähteä minnekään kauemmas marjoja hakemaan. Vadelmia on ihan muutama kymmenen metrin päässä mökistä.”
Vadelmaa hän syö yleensä tuoreena mustikoiden kanssa, mutta runsaan sadon vuoksi hän on tehnyt niistä hilloakin.
Vadelmasadon hiivuttua hän jatkaa mustikan poimintaa. Eniten hän poimii kuitenkin puolukkaa.
”Teen siitä hilloa ja syön lisukkeena liharuokien kanssa”, koko ikänsä marjastanut eläkeläinen kertoo.
Puolukka alkaa jo kypsyä, hän viestittää kuvan kera haastattelun jälkeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
