Kirjanpainajista saattaa myös ensi kesänä tulla metsänomistajien painajainen – käy tarkastamassa vanhat metsäsi

Metsäkeskukselle ilmoitetut hyönteistuhohakkuumäärät ovat olleet jyrkässä nousussa viime vuosina. Tuhoissa ollaan nyt samalla tasolla kuin vuonna 2013, joka on aiempi huippuvuosi.

"Vielä ei voida varmuudella ennustaa ensi kesän tilannetta puustolle koituvien tuhojen suhteen, mutta tilanne on huolestuttava, koska nyt on ollut useita lämpöisiä kesiä peräkanaa. Monin paikoin on runsas talvehtinut kirjanpainajakanta odottamassa kevään parveilusäitä", arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja.

Ainoa asia, joka hillitsisi kirjanpainajien aiheuttamia tuhoja olisi useampi viileä ja sateinen kesä peräkkäin.

Metsänomistajan on hyvä tarkastaa metsänsä aika ajoin. Kuva: Kari Salonen

Luonnonvarakeskus ja Metsäkeskus seuraavat työnsä puolesta kirjanpainajia ja niiden aiheuttamia tuhoja. Tiina Ylioja suosittelee kuitenkin vahvasti, että etenkin ne metsänomistajat, joilla on uudistuskypsää kuusimetsää, kävisivät tarkastamassa metsiään alkukesällä.

Yksittäisistä kirjanpainajan vaivaamista kuusista ei tavallisen metsänomistajan tarvitse vielä menettää yöuniaan. Kirjanpainajia löytyy aina metsästä ja ne kuuluvat Suomen luontoon. Terve kuusi häätää kuoriaiset pois muhimasta kuoren alta erittämällä pihkaa.

Kirjanpainajat ovat metsänomistajille haitallista vasta silloin, kun niitä on niin paljon, että ne pystyvät tappamaan eläviä ja terveitä kuusia.

Aiemmin kirjanpainajista ovat kärsineet ikääntyneet kuusimetsät, mutta nyt tuhoja on tapahtunut nuoremmissakin kuusikoissa.

Kirjanpainajan valtaama puu on latvukseltaan vielä vihreä. Puun tyvelle ja kaarnan koloihin kertyy yleensä ruskeaa purua. Puun erittämä pihkavuoto on myös merkki kirjanpainajista.

Kirjanpainajien ja niiden toukkien narskuttamat reitit katkaisevat kuusen nilakerroksen ja puuhun tuotu sinistäjäsieni tukkii mantopuussa veden kulun. Varmin tuntomerkki on kuolleen puun kaarnan alta paljastuva ja helposti tunnistettava syömäkuvio.

Yliojan mukaan ilmaston lämpeneminen runsastuttaa kirjanpainajaa yhä laajemmalla alueella Suomessa.

"Viime vuonna saimme ilmoituksia kirjanpainajan aiheuttamista puustovahingoista Torniosta ja Rovaniemeltä. Huolestuttavin tilanne on Kaakkois-Suomessa, Uudellamaalla ja ylipäätään Salpausselän eteläpuolisella alueella. Näillä alueilla kirjanpainajat ovat etsiytyneet paahteisten aukkojen kuusien lisäksi myös metsiköiden keskellä oleviin kuusiin", Ylioja sanoo.

"Kirjanpainajan lisäksi Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa on havaittu kuusien latvakuolemia, joihin syyllinen on todennäköisesti kuusentähtikirjaaja. Senkin aiheuttamat puustovahingot yleistyvät."

Tilanteen pahenemista pyritään ennaltaehkäisemään metsätuholailla. Metsätuholaki velvoittaa metsänomistajaa poistamaan tilavuudeltaan yli 10 kuutiota hehtaarilla ylittävän kuusipuutavaran maan eteläosien metsistä ja välivarastoista 15. heinäkuuta mennessä.

Hakatun puutavaran lisäksi metsistä kuuluu kuljettaa pois vastaavan tilavuuden ylittävät määrät vahingoittuneita kuusia, joista voi levitä tuhonaiheuttajia. Aiemmin tällaisina pidettiin lähinnä tuoreita tuulenkaatoja. Myös vahingoittuneet pystypuut, joissa on kirjanpainajia kuoren alla, pitäisi poistaa.

"Kuolleiden puiden poiskuljettamisessa ei tule tehdä ylilyöntejä. Kesän aikana kuolleista puista tuholaiset ovat jo häipyneet, mutta niistä kuoriutuu vielä seuraavana vuonna kirjanpainajien luontaisia vihollisia."

Ilmastoltaan Suomea lämpimämmässä Keski-Euroopassa, erityisesti Saksassa ja Tšekeissä, kirjanpainajien vuoksi on jouduttu viime vuosina kaatamaan valtavia metsäalueita. Siellä lämpimät ja kuivat kesät yhdistettynä aiempiin myrskytuhoihin ovat olleet mannaa kirjanpainajille.

"Vastaavanlaisia tuhoja ei Suomessa välttämättä ole vielä odotettavissa, mutta riskit kasvavat ilmastonmuutoksen edetessä. Tämä täytyy huomioida metsänhoidossa, ja meidän pitää olla varautuneita lisääntyviin tuhoihin", Ylioja sanoo.