Talo hirrestä vai pitkästä tavarasta? Tällainen on hintaero, kun kaikki asiat otetaan huomioon

Hirsitalojen nousu omakotirakentajien suosioon viimeisen 20 vuoden aikana on menestystarina, jota ei ehkä olisi tapahtunut ilman 1960-luvulla alkanutta mökkibuumia.

Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen muistuttaa, että tolpparunkoiset, eristetyt rakennukset syrjäyttivät omakotirakentamisessa hirsitalot lähes kokonaan sotien jälkeen myös Suomessa.

”Muualla Pohjoismaissa hirsirakentaminen loppui kokonaan, mutta meillä tuhannet järvet pelastivat rakennustavan. Ihmiset kokivat, että hirsirakennuksissa oli hyvä nukkua ja alkoivat kiinnostua niistä myös omakotirakentamisessa.”

Kymmenen vuotta sitten hirren valitsi omakotitalon runkomateriaaliksi 10 prosenttia, nyt jo joka kolmas.

Hirren uusi tuleminen on vaatinut talotehtailta tuotekehittelyä, jotta rakennukset istuvat kaavasäädöksiin. Modernin ulkonäön lisäksi kehitettiin painumattomia materiaaleja, joilla helpotettiin rakentamista.

Suomalainen keksintö lamellihirsi lanseerattiin jo 1980-luvulla, ja tämä melko vähän painuva rakennusmateriaali on käytännössä vaakaan liimattua puuta. 15 vuotta sitten keksittiin täysin painumaton hirsi, jossa puuta laminoidaan ristiin.

Arkkitehti, tekniikan tohtori Matti Lakkala Oulun yliopistosta on tehnyt väitöskirjan hirren uudesta tulemisesta ja sen haasteista. Hänen mukaansa uudet hirsituotteet eivät kalpene perinteisen hirren rinnalla, vaikka ne eivät yhdestä puusta olekaan.

Silti ennakkoluuloja ja perusteltujakin kysymyksiä on herännyt. Yksi on paloista liimatun hirren ”hengittävyys”, jolla ymmärretään yleensä puun kykyä sitoa ja luovuttaa kosteutta.

”Painumattoman hirren liimasaumojen kohdalla vesihöyry läpäisee puuta heikommin kuin perinteisessä hirressä, mutta se ei estä vesihöyryn liikettä kokonaan.”

Hän lisää, että vesihöyryhän ei muutenkaan läpäise hirttä. Yksittäisinä päivinä kosteus voi mennä muutaman millin hirren sisään ja kosteimpina kausina korkeintaan joitain senttejä – kesällä lähinnä sisätiloista ja talvella ulkoa.

”Puu pyrkii aina samaan kosteuteen kuin ympäristö, eikä hirsi siitä kärsi.”

Ulkopinnaltaan verhoamaton ja käsittelemätön hirsipinta uhmaa lisäksi luonnon kuluttavaa vaikutusta erinomaisesti ja hapertuu Lakkalan mukaan sadassa vuodessa vain joitain millejä. Suoraa ja jatkuvaa altistusta vedelle ei mikään puumateriaali tietenkään kestä lahoamatta.

Hirren eristävyys on toinen asia, joka arveluttaa monia.

Nyt vaaditaan, että ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetussa rakennuksessa 180 milliä ohuemmat hirsiseinät on lisäeristettävä. Tavallisimmat asuinrakennusten hirsivahvuudet, 200 ja 240 milliä paksut hirret, läpäisevät energiatehokkuusmääräykset sellaisenaan, mutta eristevahvuutta joudutaan hieman kasvattamaan ylä- ja alapohjassa sekä hankkimaan tiiviimmät ikkunat kuin samankaltaisessa tolpparunkoisessa vaihtoehdossa.

Hirren U-arvoissa on Lakkalan mukaan joustettu hyvistä syistä, sillä hirteen sitoutuu paljon ilmakehän hiilidioksidia, sen elinkaari on pitkä ja lisäksi perinteinen rakennustekniikka tahdotaan mahdollistaa.

Lakkala muistuttaa, että tiiveydelläkin on energiataloudessa väliä, ja siinä hirsi pärjää vertailussa mainiosti muille materiaaleille.

Pitkän elinkaariajattelun puolesta puhuu taas se, että myös liimaamalla tehtyjä, painumattomia hirsiä pystyy purkamaan ja kokoamaan uudelleen. Toinen asia on, ajatteleeko rakentaja ostovaiheessa sellaista.

Hirsitalo on tolpparunkoista kalliimpi vaihtoehto. Romppaisen mukaan hintaero kuitenkin kaventuu rakentamisvaiheessa.

”Hirsitalossa on vähemmän työtä, sillä sen rungon ja runsaasti valmista seinäpintaa saa valmiiksi jo parissa päivässä. Monivaiheiset ja kalliit tasoitetyöt jäävät pois, sillä seinähirsi on pinnoiltaan valmis molemmin puolin heti asennuksen jälkeen.”

Romppainen arvioi, että hirsitalopaketti maksaa noin 10 prosenttia enemmän kuin pitkästä tavarasta tehty. Hintaero voi kuitenkin kaventua muutamaan prosenttiin, jos ja kun liittymäkustannukset ja tontin hinta lasketaan mukaan.

Eroa voi pienentää edelleen, jos pystyttää hirsikehikon talkoovoimin. Yksinkertaisuudessaan rakenne turvallinen ja selkeä, joten moni päätyy hartiapankkiin yhä ainakin mökillä.