Mediat: Ruotsissa kiistellään kolmijalkaisen karhun kohtalosta

Metsästäjä Ola Jönsson oli metsästämässä Strömsundin kunnan alueella metsästysseuransa kanssa, kun he kohtasivat karhun, joka hyppeli kolmella jalalla. Karhu oli olemukseltaan huomattavan laiha. Vaikka karhusta oli neljä videota ja karhun liikkuminen oli selkeästi vaikeaa, poliisin komentokeskus kielsi Jönssonia ampumasta karhua.

Poliisi oli todennut, että luonnon pitäisi antaa hoitaa hommansa. Metsästäjille oli myös todettu, että metsästyskoira tulisi pitää hihnassa, jotta se ei satuta itseään karhun kanssa.

”On sanomattakin selvää, että karhulla on vaikeuksia löytää ruokaa, koska sillä on vain kolme jalkaa”, Jönsson kertoo Östersunds-Postenille.

Jönsson arvioi, että jos karhu selviää hengissä talvesta kaikista odotuksista huolimatta, se on rampa, eikä kukaan tiedä, miten vammautunut karhu käyttäytyy.

50 vuoden metsästyskokemuksella varustettu Ola Jönsson toivoo, että metsästäjillä olisi enemmän oikeutta tehdä tällaisissa tilanteissa päätöksiä sekä turvallisuuden että eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi.

Poliisin riistakoordinaattori Jon Lovénin mukaan metsästäjillä on itse asiassa oikeus tehdä lopettamispäätös, jos he katsovat eläimen kärsivän. Hän viittaa metsästysasetukseen, joka antaa metsästäjille oikeuden tappaa jopa rauhoitetun riistaeläimen, jos se on niin loukkaantunut, että se tulisi lopettaa eläinsuojelusyistä. Tällöin tarkoituksena on lyhentää eläimen kärsimystä.

Lovénin mukaan poliisi ei voi tehdä päätöstä kenenkään puolesta. Hänen mukaansa on tärkeää, että paikan päällä oleva henkilö tekee arvion itse, sillä poliisilla on harvoin mahdollisuus selvittää eläimen tilaa etänä.

”Meidän pitäisi kuitenkin pystyä antamaan ohjeita siitä, miten asian voi päätellä ja mitä sääntöjä sovelletaan”, Lovén sanoo.

Ruotsin metsästäjäliitto arvioi, että tällaiset päätökset ovat vaikeita, eikä oikean arvion tekeminen ole helppoa, koska harmaa alue on laaja.

”Perussääntö on, että teon suorittaja on vastuussa. Jos lopettaa eläimen, on pystyttävä jälkikäteen perustelemaan, miksi se oli välttämätön toimenpide”, sanoo Ruotsin metsästäjäliiton juristi Ola Wälimaa Svensk Jaktille.

Wälimaa kertoo esimerkkinä sen, jos villieläin on loukannut jalkaansa ja se ontuu, se ei tarkoita automaattisesti, että se pitäisi lopettaa.

”Et voi mennä ulos etsimään eläintä ja ampua sitä vain siksi, että se on mielestäsi vammautunut, silloin se katsotaan metsästykseksi. Jos taas ojasta löytyy hirvi, jonka jalat ovat murtuneet, on metsästäjällä selkeä oikeus lopettaa eläin”, Wälimaa vertailee.

Sveriges radio: Ola ville skjuta trebent björn – då sa polisen nej

Östersjunds-Posten: Mötte trebent björn: ”Fick absolut inte skjuta den”

Svensk Jakt: Lagparagraf med stor gråzon