Betoni on huono hiilivarasto – päästörajojen kiristäminen edistäisi puurakentamista ja ilmastotavoitteita

Puun käytön lisääminen rakentamisessa vähentäisi tehokkaasti rakentamisen ilmastopäästöjä. Nykyinen lainsäädäntö päästörajoineen ei ole kuitenkaan riittävän tiukka, jotta se ohjaisi rakentamista fossiilisista materiaaleista uusiutuviin.

Valtaosa kerrostalojen rungoista rakennetaan Suomessa betonista, jolloin menetetään mahdollisuus varastoida hiiltä maksimaalisesti rakennuksiin.

Nyt vain noin neljä prosenttia asuinkerrostaloista on puurunkoisia.

Metsäbiotalouden tiedepaneelin laskelmat osoittavat, että puun osuuden lisääminen rakentamisessa voi vähentää rakennetun ympäristön vuosittaisia kokonaispäästöjä parhaimmillaan yli kymmeneksen verrattuna nykyiseen.

Se on suhteellisen paljon, sillä Suomen kaikista ilmastopäästöistä kolmannes aiheutuu rakennetusta ympäristöstä.

Määrä on suuri myös suhteutettuna muihin Suomen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa esitettyihin päästövähennystoimiin, joihin kuuluvat esimerkiksi biopolttoaineiden jakeluvelvoite ja täsmäviljely.

Tiedepaneelin mukaan puun käyttöä rakentamisessa voidaan lisätä kasvattamatta metsien hakkuumääriä tai jopa hakkuita vähentämällä.

Se edellyttäisi kuitenkin painopisteen siirtoa puun lyhytaikaisesta käytöstä, kuten paperista, pakkauksista ja energiantuotannosta pitkäikäisempään rakentamiseen.

Samalla puulle saataisiin enemmän lisäarvoa kotimaassa, kun isompi osa puusta jalostettaisiin ja hyödynnettäisiin täällä.

Puuta kannattaa käyttää nykyistä enemmän myös hybridirakentamisessa yhdessä betonin, teräksen ja muiden materiaalien kanssa.

”Rakentamisen päästöjä ei vähennetä asettamalla rakennusmateriaaleja vastakkain, vaan kehittämällä ratkaisuja, joissa puun ja muiden materiaalien yhdessä tuomat päästösäästöt saadaan maksimoitua”, tutkimushanketta johtanut Aalto-yliopiston professori Matti Kuittinen painottaa.