Sattuma teki kansantaloustieteilijästä arvostetun metsäprofessorin ‒ ”Kun asiat ovat niin monimuotoisia, laaja-alainen näkemys on tärkeää”

Pitkään metsäalalla suomalaisen ja eurooppalaisen tutkimuksen parissa työskennellyt Lauri Hetemäki aloittaa MT:n kolumnistina. Hetemäki kirjoittaa näkemyksiään kansainvälisistä metsäasioista ja tutkimuksesta sekä siitä, millaisina Suomessakin tapetilla olevat asiat näyttäytyvät muulla päin maailmaa.

Hetemäki työskentelee tällä hetkellä työelämäprofessorina Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Sitä ennen hän vaikutti pitkään Euroopan metsäinstituutissa EFIssä apulaisjohtajana, vastuullaan tiedepolitiikka. Yliopistolle hän tuo muun muassa moninaiset kontaktit eurooppalaiseen metsäyhteistyöhön.

Metsäkeskustelu on käynyt vimmalla viime aikoina, eikä laantumista ole näköpiirissä. Asioita tarkastellaan Hetemäen mukaan kuitenkin helposti vain yhdestä tai parista vinkkelistä kerrallaan.

”Metsään liittyvät asiat ovat niin monisyisiä, kuten vaikka ilmastonmuutos, monimuotoisuus tai biotalous. Pyrin omalla työlläni siihen, että ymmärrettäisiin asioiden monisyisyys eikä esitetä yksinkertaisia helppoja ratkaisuja vaan katsotaan niitä monelta eri näkökulmalta. ”

Hetemäki peräänkuuluttaakin laaja-alaista näkemystä. Esimerkiksi hän nostaa metsät ilmastonmuutoksen hillinnässä: paras tapa hillitä lämpenemistä metsien kautta on ottaa huomioon myös muut metsiin liittyvät tavoitteet.

”Silloin pystyy todennäköisesti nopeiten edistämään myös ilmastonmuutosasiaa. Se mikä ensisilmäyksellä näyttää pätevimmältä ratkaisulta, ei sitä välttämättä ole.”

”Metsävarat ovat aina rajalliset käyttötarpeisiin nähden ja tarpeita on paljon. Keskeinen tavoite pitäisi olla, miten eri tarpeiden välillä löydetään mahdollisimman paljon synergiaa ja miten keskinäisiä haittavaikutuksia pyrittäisiin vähentämään.”

Monia ratkaisuja pitäisi räätälöidä hyvin paikallisesti. Hetemäen mielestä ongelma näkyy esimerkiksi nykyisen EU-komission toimissa. Se on pistänyt maita liiaksi saman muotin alle.

”Komissio ei ole huomioinut riittävästi, että metsäalat monessa mielessä eroavat jäsenmaiden välillä ja toimia pitäisi räätälöidä sen mukaisesti.”

Hetemäki on monille metsäasioita seuranneille tuttu hahmo jo vuosikymmenten ajalta. Kun Metsäntutkimuslaitos Metla, nykyinen Luonnonvarakeskus, alkoi 1990-luvun alussa julkaista ensimmäisiä metsäalan suhdannekatsauksiaan, oli Hetemäki nuorena kansantaloustieteilijänä niitä laatimassa. Hän oli mukana tuottamassa metsäalan laskelmia myös, kun Suomi liittyi Emuun. Tai kun Fennovoiman ydinvoimalaa suunniteltaessa tarvittiin arvioita metsäteollisuuden tulevaisuuden sähköntarpeista.

Hetemäki ennusti ensimmäisen kerran jo 25 vuotta sitten, että digitaalinen tiedonvälitys tulee syrjäyttämään paperista mediaa. Häntä ei uskottu ja arvio sai paljon kritiikkiä osakseen. Todellisuudessa muutos oli vielä Hetemäen arviota rajumpi.

Mutta mikä vei aikanaan kansantaloutta opiskelleen ja väitelleen miehen metsäalalle?

”Ihan sattuma. Olin lisensiaattikurssilla Kauppakorkeakoulussa. Professori kertoi, että on sellainen paikka kuin Metsäntutkimuslaitos ja se etsii kesätöihin henkilöä, joka osaa ekonometrisiä menetelmiä. Sille tielle sitten jäin.”

Eivät metsäasiat kuitenkaan aivan vieraita Hetemäelle olleet. Ensimmäiset kesätyörahatkin oli ansaittu sukulaismetsien istutuksista.

Siemen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen saattoi hyvinkin alkaa itää jo nuorena. Hetemäen Päiviö-isä työskenteli useaan otteeseen ministerinä, Suomen Pankin johtokunnassa ja työmarkkinajohtajana. Isoveli-Martti taas on valitsi virkamiesuran ja jäi pari vuotta sitten eläkkeelle valtiovarainministeriön kansliapäällikön tehtävästä.

”Muistan, että lapsesta saakka yhteiskunnallisista asioista keskusteltiin. Kotiin tuli paljon kansainvälisiä lehtiä ja niitä seurattiin.”

Metsäpoliittista keskustelua Hetemäki on seurannut pitkään. Näkemystä on niin taloudesta, tutkimuksesta kuin politiikasta Suomesta ja maailmalta. Niistä heruu aiheita myös MT:n kolumneihin.