• Seitsemän arvostettua metsäekologia antoi varoituksen: Metsät eivät olekaan ilmastopelastajia, vaan joutuvat ilmastonmuutoksen uhreiksi

    Kuivuus ja hyönteistuhot ovat aiheuttaneet muun muassa Keski-Euroopassa isoja vahinkoja kuusikoille.
    Kuivuus ja hyönteistuhot ovat aiheuttaneet muun muassa Keski-Euroopassa isoja vahinkoja kuusikoille. 
    Metsä|Metsäpolitiikka
    17.1.202322:00
    Kolumni
    Lauri Hetemäki

    Viime aikojen kotimaisen metsäkeskustelun ykkösaihe on ollut hupenevat hiilinielut. Mutta pitäisikö keskustelua ja toimia siirtää hiilinieluista metsien sopeuttamiseen ilmastonmuutokseen?

    Tätä mieltä ovat ainakin seitsemän kansainvälisesti arvostettua metsäekologia. He julkaisivat hiljattain Forestry Chronicle lehdessä varoituksen, jonka mukaan maailman metsät ovat menettämässä kykyään hillitä ilmastonmuutosta. He suhtautuvat kriittisesti YK:n Glasgown COP26 ilmastokokouksessa 2021 annettuun julistukseen metsistä ja maankäytöstä. Julistus asetti metsien hiilinielut keskeiseksi tasapainon saavuttamisessa kasvihuonekaasupäästöjen ja niiden poistamisen välillä.

    Metsäekologien mukaan metsien hiilinielut eivät voi toimia ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien keskeisenä pilarina ilman fossiilisten hiilidioksidipäästöjen jyrkkää vähentämistä ja metsänhoidon muuttamista. He perustelevat näkemystään sillä, että lisääntyvät fossiilipäästöt johtavat väistämättä lisääntyviin metsätuhoihin. Eli metsät eivät olekaan ilmastopelastajia, vaan joutuvat ilmastonmuutoksen uhreiksi lisääntyvien metsätuhojen vuoksi. Siksi ykköstavoitteen tulee olla kaikkien fossiilisten päästöjen vähentäminen.

    Metsien kyky tarjota jatkossa ilmastoratkaisuja perustuu niiden pitkän aikavälin sopeutumiskykyyn eli resilienssiin. Toisin sanoen kestävyyteen kohdata lämpenevä ilmasto ja metsätuhot, kuten kuivuus, kirjanpainajatuhot ja myrskyt.

    Näin ollen ei riitä, että pyrimme vain estämään metsien häviämistä ja suojelemaan niitä. Tarvitaan myös metsänhoitomenetelmiä, joilla lisätään metsien kestävyyttä ja sopeutumiskykyä. Esimerkiksi lisäämällä sekametsiä ja käyttämällä tulevaan ilmastoon sopivaa jalostusmateriaalia.

    Metsätalouden avulla metsänomistajat saavat tulovirtoja, joilla rahoittaa metsiensä sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon. Metsäbiotalouden avulla puolestaan voidaan vähentää fossiilisten käyttöä esimerkiksi pakkaus-, rakennus- ja tekstiiliteollisuudessa.

    Metsien hiilinieluja tarvitaan edelleen ja hakkuut sekä metsänhoitotoimet pitää tehdä niin, ettei niitä tärvellä. Mutta tämän lisäksi metsäalan politiikkaa ja toimia tulisi siirtää yhä enemmän fossiilisten päästöjen vähentämiseen ja metsien sopeuttamiseen ilmastonmuutokseen. Toimia, joiden soisi löytyvän jatkossa myös EU:n työpöydältä.

    Linkki Forestry Chroniclen artikkeliin löytyy tästä

    Kirjoittaja on työelämäprofessori Helsingin yliopistossa

    Lisää aiheesta
    • Maankäyttösektorin hiilinielut ovat Suomessa ja Ruotsissa pitkälti metsien varassa.

      Metsäpolitiikka | Osalla EU-maista vaikeuksia hiilinielutavoitteen saavuttamisessa – mistä se johtuu ja minne suurimmat tavoitteet lankeavat?

      Tilaajalle
    • Lauri Hetemäki työskentelee tällä hetkellä työelämäprofessorina Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

      Metsäpolitiikka | Sattuma teki kansantaloustieteilijästä arvostetun metsäprofessorin ‒ ”Kun asiat ovat niin monimuotoisia, laaja-alainen näkemys on tärkeää”

      Tilaajalle
    • Jatkuvapeitteiseen kasvatukseen perustuvalla metsänhoidolla voi lisätä monimuotoisuutta. Metsänhoitotapa pitää valita kasvupaikan mukaan.

      Metsäpolitiikka | Analyysi: Miksi metsien hiilinielut pienenivät viime vuonna? Vastauksia on monia, samoin keinoja tilanteen parantamiseksi

      Tilaajalle
    • Metsä on pysynyt hiilinieluna hakkuiden kasvusta huolimatta.

      Metsä | Luonnonvarakeskus: Maankäyttösektori muuttui hiilipäästöjen lähteeksi ensimmäistä kertaa ikinä, mutta metsät pysyvät hiilinieluina

    • Suomen metsien hiilinielu ei riitä tällä hetkellä paikkaamaan muun maankäytösektorin aiheuttamia päästöjä. Metsät ovat yhä hiilinielu, mutta niiden sitoman hiilen määrä on laskussa muun muassa männyn kasvun hidastumisen takia.

      Politiikka | Joutuuko Suomi oikeasti maksamaan EU:lle hiilinielujen kutistuttua? ”Jos Suomi on pakkasen puolella, komissio antaa huomautuksen”

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin