EU-komission yleislääkkeet metsiin? Sääntelyä, suojelua ja hakkuiden rajoituksia

Metsiin kohdistuu yhä enemmän erilaisia käyttöpaineita. Metsien monimuotoisuutta tulisi edistää, metsäkatoa estää ja metsiä ennallistaa. Lisäksi metsien hiilinielulla tulisi kompensoida muiden sektoreitten kasvihuonepäästöjä. Metsien käyttö on edelleen Suomelle tärkeää, niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin.

Jos ei metsien, niin ainakin metsävaikuttamisen monimuotoisuus voi vahvasti. Yleislääkkeeksi tarjotaan sääntelypohjaista suojelua ja hakkuiden rajoittamista. Puuhamiehenä on EU:n komissio. Kotimaassa vaikuttamiseen osallistuu laaja kirjo eri alojen edustajia metsätieteilijöistä, ilmastotieteilijöistä, ekologeista, limnologeista ja poliitikoista aina tavallisiin tallaajiin asti. Teollisuus roikkuu taivasosuuksissaan henkensä kaupalla.

Yleinen näkemys on, että teollisuuden puun tarve kasvaa maailman tappiin. Hakkuut ovatkin olleet viime vuosina ennätystasolla. Syitä ovat puun tuonnin loppuminen Venäjältä sekä uuden kapasiteetin ylösajon ja vanhojen tehtaiden sulkemisten epätahti. Nykyinen kapasiteetin vajaakäyttö puolestaan vähentää puun käyttöä. Syyt ovat sekä rakenteellisia että syklisiä.

Sääntely, on se sitten komission tai hallituksen toimeen panemaa, on vahva ohjaustyökalu. Liiallinen ja epäonnistunut sääntely johtaa byrokratian lisääntymiseen, innovaatioiden hidastumiseen ja toiminnan tehostumisen esteisiin. Se estää alan uusiutumisen.

Suomalaista metsätaloutta ja sen monimuotoisuutta suojelee metsänomistuksen laaja kirjo erilaisine päämäärineen, jotka sisältävät niin taloudellisia kuin ympäristöllisiäkin tavoitteita. Kaikki käytettävissä oleva puu ei tule markkinalle. Teollisuus puolestaan on aina käyttänyt ja tulee aina käyttämään kaiken puun, jonka kilpailukykyiseen hintaan ja ilman imagohaittoja pystyy ostamaan – nykyisin aktiivisesti luonnonhoitoon osallistuen. Mitä suuremmaksi puun kysyntä kasvaa, sen korkeammaksi nousee puun hinta, mikä puolestaan laskee kysyntää. Mikäli epäsuhta kasvaa liiaksi, loppuu teollisuudelta investointi- ja arvonlisäyshalu.

Laskennallisesti metsä- ja energiateollisuuden puun käyttö nousee viimeisten investointien seurauksena 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lisäksi kotimaisin hakkuin pitäisi korvata Venäjältä tuotu puu ja samalla turvata hiilineutraaliuden edellyttämä metsien hiilinielu. Tehtävä on mahdoton lyhyellä tähtäimellä. Etenkin kuitupuun käyttö nykyisillä tuotantolaitoksilla vähenee.

Metsien kiertoaika on pitkä ja ohjauksen vaikutukset nähdään vasta kymmenien vuosien kuluttua. Liian radikaalit suojelu- ja hakkuurajoitushankkeet voivat kääntyä itseään vastaan. Siksi valtion työkalupakin, sääntelyn, verotuksen ja tukien, käytössä tulee olla maltillinen.

Vaikutusarviota lukuisten sääntelyhankkeiden kokonaisvaikutuksesta ei ole tehty. Se on tehtävä nyt.