Lukijalta: Reipas ensiharvennus päihittää varovaisen

Minulla on yli 40 vuoden ja yli kahden miljoonan kuution kokemus puiden ostajana yksityisiltä metsänomistajilta. Osa näistä kohteista on ollut ensiharvennusleimikoita.

Varmaan jokunen harvennushakkuu meni ihannekäyrästön rajoilla tavotepohjapinta-alaa hipoen, mutta näissäkin kohteissa aika hoiti haavat ja viiden vuoden kasvu korjasi kohteen pohjapinta-alan kohdilleen. Reipas harvennus lihotti puustoa paremmin kuin varovainen harvennus.

Joskus metsänomistaja itse toivoi väljää harvennusta.

Aloitin puiden ostamisen yksityismetsänomistajilta 1980-luvun alussa. Niistä ensiharvennuskohteista on kulunut yli 40 vuotta ja näillä kuvioilla on jo täysi tukkipuusto. On siis turha hötkyillä Metsäkeskuksen kommenteista. Aika hoitaa haavat ja Suomen metsät voivat hyvin.

Metsäkeskuksen pitäisi keskittyä jatkuvan kasvatuksen kohteisiin, koska niissä yksikään hakkuujälki ei kestä tarkastelua. Metsänomistaja, joka jatkuvaan kasvatukseen sortuu, pettää itseään.

Myös metsänomistajat tekevät virheen, kun päästävät harvennuskoneen kohteelle, jota ei ole ennakkoraivattu. Jälki on silloin surkea.

Samaan aikaan Suomen metsät pusikoituvat. Taimikonhoidossa on valtavan iso rästi. Olisi syytä panostaa taimikon hoitoon, että metsät kasvaisivat jatkossakin hyvin. Ei lähdetä syyllistämään metsäkoneurakoitsijoita.

Ensiharvennus ei ole metsänomistajalle tuottava eikä metsäteollisuudelle ja urakoitsijoille haluttu leimikko, mutta ne on vain tehtävä. Muuten meiltä loppuvat puut.

Metsien käsittelyn on oltava suunniteltua ja kannattavaa.