PEFC-sertifioinnin uudistus jyllää isolla voimalla: jokainen muutos koskee 19 miljoonaa hehtaaria Suomen metsämaata

Suomessa metsänhoitoa säätelevät niin metsä-, ympäristö- kuin luonnonsuojelulakikin. Metsäsertifiointien kriteerit ovat kuitenkin lakejakin tiukemmat. Sertifiointi vie lain tarkoittamat tavoitteet käytäntöön ja antaa metsänomistajalle selkeät suuntaviivat metsien kestävään hoitoon ja käyttöön.

Sertifiointiin kuuluu myös objektiivinen ulkopuolisen tahon arviointi siitä, että metsiä todella hoidetaan kestävästi. Esimerkiksi puupohjaisen tuotteen etiketissä näkyvä sertifiointimerkintä takaa tämän.

Stora Enso on sitoutunut metsien sertifiointiin ja puun jäljitettävyyteen. Maailmanlaajuisesti 98 prosenttia Stora Enson omista tai hallinnoimistamme metsäalueista on sertifioitu.

Kaikki käyttämämme puu tulee kestävästi hoidetuista metsistä.

Ylivoimaisesti eniten Suomessa käyttöön otettu metsäsertifiointijärjestelmä on PEFC. Toinen käytössä oleva järjestelmä on FSC.

FSC-sertifioitua metsää on Suomessa noin kaksi miljoonaa hehtaaria, kun taas PEFC-sertifioinnin piirissä on jopa 19 miljoonaa hehtaaria eli yli 90 prosenttia talousmetsistä Suomessa.

Koska PEFC-sertifioinnin kattavuus on näin laaja, ulkoillessa voi nähdä sen vaikutukset melkein missä tahansa metsässä ihan fyysisesti. Puunkorjuun jäljiltä metsään jätetyt säästö- ja lahopuut − myös tekopökkelöt − ovat yksi esimerkki.

Näiden kahden sertifiointijärjestelmän välillä on paljon yhtäläisyyksiä, mutta suojelulle ja luonnonhoidolle FSC asettaa hieman tiukemmat vaatimukset kuin PEFC. Toisaalta PEFC:ssä on monia sellaisia sosiaalisen kestävyyden vaatimuksia, joita FSC:ssä ei ole.

Tärkeintä on ylipäätään sertifioida – vaikka jo siitäkin syystä, että sertifioidun puun kysyntä on parempi. Suosittelemme metsänomistajille kaksoissertifiointia eli liittymistä molempiin sertifiointeihin.

Sertifioimattomien metsien puunkorjuussa noudatamme joka tapauksessa PEFC:n vaatimuksia, sillä haluamme taata hyvän luonnonhoidon tason metsissä työskennellessämme.

Suomen PEFC-standardi on uudistettu ja otamme sen käyttöön alkuvuonna 2023. Mukana päivitystyössä on ollut yli 60 eri tahoa, muun muassa metsänomistajia, kansalaisjärjestöjä, eri yhdistyksiä, metsäteollisuutta, tutkimuslaitoksia sekä saamelaiskansojen edustusta.

Lähtökohtaisesti kaikki suunnitellut päivitykset tuovat tiukennuksia PEFC:n kriteeristöön, ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

Säästöpuiden määrä kasvaa. Käytännössä määrä kaksinkertaistuu niissä hakkuissa, joissa kuollutta puuta on vähintään kymmenen kappaletta hehtaarilla. Mikäli kuollutta puuta ei ole riittävästi, tehdään niin sanottuja tekopökkelöitä.

Lisäksi elävien säästöpuiden on oltava nykyistä järeämpiä: läpimitaltaan vähintään 15 senttimetriä verrattuna aiempaan kymmeneen senttimetriin.

Merkittävä muutos on myös vesistöjen suojakaistoissa, joiden leveys kaksinkertaistuu. Suojakaistan on tulevaisuudessa oltava keskimäärin vähintään kymmenen metriä leveä, kun aiemmin riitti viiden metrin levyinen kaista.

Lisäksi suojakaista pitää jättää puustoltaan peitteiseksi, ja puunkorjuu on sallittua vain, jos kaistalla harjoitetaan poimintahakkuita. Tämä lisää käytännössä jatkuvan kasvatuksen pinta-alaa Suomessa sadoillatuhansilla hehtaareilla.

Sertifiointi velvoittaa huomioimaan myös aivan uusia vesistötyyppejä: esimerkiksi ojamaisiin, ihmisen suoristamiin puroihin tulee jättää jatkossa viiden metrin vesienhoidolliset suojakaistat.

Uutena elementtinä standardiin on tuotu yleinen velvoite suosia sekapuustoisia metsiä sekä jättää metsään tiheikköjä tai pusikkoja kaikissa metsänhoidon vaiheissa. Muun muassa metsäkanalinnun poikaset viihtyvät tiheiköissä.

PEFC-päivityksillä on suuria vaikutuksia, koska sen kattavuus on niin laaja: jokainen muutos koskee 19 miljoonaa hehtaaria Suomen metsämaata.

Stora Ensolle PEFC-standardin päivitys on tervetullut askel kestävän metsänhoidon kehittämisessä.

Meille sen suurimmat vaikutukset liittyvät koulutukseen. Niin omien työntekijöidemme kuin metsäkoneenkuljettajien pitää tuntea standardin muutokset, ja meidän täytyy kehittää tietojärjestelmiämme, jotta ne sisältävät kaiken vaadittavan datan.

Lisäksi tehtävämme on varmistaa, että metsänomistajatkin tuntevat uudet vaatimukset ja noudattavat niitä.

Kestävän metsänhoidon kehittäminen on pitkäjänteistä yhteistyötä. Sertifiointi on keskeinen työkalu tämän yhteistyön toteuttamiseksi, mikä helposti unohtuu metsäkeskustelujen ristipaineessa.

Pekka Kallio-Mannila

yritysvastuujohtaja

Stora Enso Metsä