Testasimme neljä netin ilmaista metsäarviota: erot olivat valtavat 25 hehtaarin tilalla

Metsäkiinteistöjen kauppa käy vilkkaana vuodesta toiseen. Siksi kaupankäyntiin on kehitetty työkaluja, jotka toimivat samalla kiinteistönvälittäjien ja muiden palveluntarjoajien sisäänheittotuotteina.

Osa netistä alle viiden minuutin vaivannäöllä saatavista metsäarvioista on ilmaisia, osasta peritään pieni maksu. Maksullisissa palveluissa on tarjolla jokin arviota tarkentava ominaisuus.

Esimerkiksi OP Metsäarviossa asiantuntija tarkistaa, että julkiseen metsävaratietoon perustuvassa automaattiarviossa on huomioitu myös viimeisimmät hakkuut ja metsänhoitotoimet.

Metsäyhtiöt Stora Enso ja UPM tarjoavat metsänomistajille ilmaiseksi metsänarvolaskurit. Molemmat laskurit ovat selkeitä ja nopeita käyttää. Laskureita käyttääkseen ei tarvitse olla kummankaan yhtiön sopimusasiakas.

Metsä Group ei tarjoa vastaavaa digitaalista laskuria.

Metsäyhtiöiden laskurit toimivat eri logiikoilla tai ainakin eri perustietojen varassa. Tämä käy ilmi tuloksista, jotka eroavat suuresti toisistaan.

Otimme laskentaesimerkiksi Etelä-Suomessa sijaitsevan 25 hehtaarin metsätilan, jonka viimeisimmät uudistushakkuut ja hoitotoimet on tehty vuosina 2022–2024.

Kyseisen metsätilan arvo laskettiin neljällä ilmaisella nettilaskurilla. Laskurit kertoivat ainespuun kokonaismäärän, tukki- ja kuitupuiden määrät sekä puulajijakauman.

Pienimmän arvion antoi Stora Enson metsäarvio, joka kertoi puuston kokonaisarvoksi 108 000 euroa. UPM:n laskuri kertoi saman metsätilan kokonaisarvoksi 256 000 euroa. Sen mukaan arvosta 16 300 euroa on taimikoiden osuutta, muu ainespuun arvoa.

Nopealla haulla löytyi kaksi muutakin ilmaista metsäarviolaskuria: vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan ja Omalla Maalla -yrityksen laskurit. Näiden laskureiden tulokset sijoittuivat metsäyhtiöiden ääripäiden väliin. Lähi-Tapiola Yhteismetsään liittymiseen kannustava laskuri antoi edellä mainitun metsätilan arvoksi 202 000 euroa ja Omalla Maalla -laskuri 230 800 euroa.

Automaattilaskureiden tulosten iso ero oli yllätys. Kaikki laskurit perustuvat kuitenkin Suomen metsäkeskuksen julkaisemaan julkiseen metsävaratietoon.

Yksi syy arvostuserojen taustalla oli se, että osa laskureista oli huomioinut vuoden 2024 syksyllä toteutetun neljän hehtaarin ja 1 200 kuution avohakkuun, osa ei ollut kyseistä puupoistumaa huomioinut.

Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu kertoo esimerkkimetsäpalstan puuston kokonaistilavuudeksi 4 540 kuutiometriä. UPM perusti laskelmansa tähän puuston määrään. Muiden tarjoajien laskureissa kokonaispuumääräksi oli arvioitu 3 100–3 500 kuutiota.

Netissä on tarjolla sekä ilmaisia että maksullisia metsän arviointipalveluja. Kuva: Aino Saarikivi

Laskureiden antamissa puulajijakaumissa oli myös eroja. Metsävaratiedon suurimmat virheet löytyvät useimmiten puulajien sekoittumisesta keskenään. Stora Enson laskuri arvioi kuusen osuudeksi 58 prosenttia, mikä on alakanttiin. Muiden laskureiden kertoma 78–83 prosentin kuusen osuus on oikea.

Laskelmien erot tekevät metsäarvioista kiinnostavaa luettavaa, ja siksi niiden parissa viihtyy helposti kauemminkin.

Lähi-Tapiola Yhteismetsän laskuri muuttaa metsän arvon myös vuosittaiseksi tuottoprosentiksi. Robottilaskuri kertoo, että annetuilla tiedoilla metsänomistaja pystyy omilla tavanomaisilla hoitotoimillaan saamaan 25 hehtaarin palstasta 2,85 prosentin vuosituoton, kun Lähi-Tapiola Yhteismetsän antama tuotto olisi arviolta 3,0 prosenttia.

Ilmaisten arviopalvelujen tarjoajat eivät luonnollisestikaan ota vastuuta siitä, että sekunnissa saatava metsäarvio on eurolleen oikea. Metsätilan arvoon vaikuttavat puuston määrän ja sen arvon lisäksi monet muutkin seikat.

Keskeisimpiä metsän arvoa nostavia tai alentavia tekijöitä ovat metsäpalstan maantieteellinen sijainti ja sijainti kuljetusreitteihin nähden. Myös metsän hoidon taso ja metsäteiden kunto vaikuttavat tilan arvoon.

Julkisista maaperäkartoista selviävä palstan kesä- tai talvikorjuukelpoisuus vaikuttaa myös sen arvoon.

Metsätilat.fi-ketjun toimitusjohtaja Esa Viitarinne painottaa, että sukupolvenvaihdosta tai tilakauppaa palveleva metsäarvio kannattaa teettää aina ammattilaisella, joka käy arvioitavalla palstalla paikan päällä.

”Automaattiarvioissa ja niiden pohjana olevassa julkisessa metsävaratiedossa voi olla virheitä esimerkiksi puulaji- sekä tukki-kuitupuujakaumassa. Automaattiarvioita voi joissain tapauksissa käyttää ainoina arvioina perunkirjoituksissa”, Viitarinne sanoo.

Metsätilat.fi:n maksullisessa digitaalisessa metsäarviossa, Hintakompassissa, arvon määrittämistä lähestytään muista automaattiarvioista poikkeavasta näkökulmasta. Se perustuu todellisuudessa toteutuneisiin metsäkiinteistöjen kauppahintoihin.

Tulevaisuudessa arvioihin voi tulla mukaan ennusteita tuhoriskeistä. Kuva: Aino Saarikivi

”Kauppahintaa on peilattu muun muassa ainespuun määrään, maaperän laatuun ja palstan sijaintiin. Hintakompassi kertookin enemmän metsätilan markkina-arvosta kuin sen hetkisestä, summa-arvomenetelmällä lasketusta arvosta.”

Erilaisesta laskentalogiikasta johtuen Hintakompassi antaa metsätilalle usein korkeamman arvon kuin perinteiset metsäarviot. Esimerkkinä olleen eteläsuomalaisen metsätilan arvoksi tuli Hintakompassi-laskelmassa 250 000 euroa.

Hintakompassi-arvion teettäminen maksaa arvonlisäveroineen 120 euron perusmaksun lisäksi kolme euroa hehtaarilta. OP Metsäarvion arvonlisäverollinen hinta on 125,50 euroa.

Metsäammattilaisen tekemän metsäarvion kustannus 25 hehtaarin palstasta on noin tuhat euroa.

Esa Viitarinteen mukaan suurin virhemahdollisuus automaattiarvioissa on epätarkkuus puun määrässä. Esimerkiksi jokin tuore hakkuu on saattanut jäädä päivittymättä julkiseen metsävaratietoon.

”Metsään.fi-palvelun puustotiedon oikeellisuus kannattaakin aina tarkastaa ja varmistaa, että viimeisimmätkin hakkuut on huomioitu metsävaratiedoissa.”

Viitarinne uskoo, että tekoälyn mukanaan tuoma koneoppiminen tarkentaa jatkossa hinta-arvioita. Tulevaisuudessa arvioihin voi ottaa mukaan esimerkiksi ennusteen metsätuhoriskeistä.